Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Määritelmiä

tekijä: mamakela — Viimeisin muutos torstai 11. huhtikuuta 2013, 13.58

<p><a href="/avoimet/kemia/ako/" />Aloitussivulle</a></p>
<p><a href="/avoimet/kemia/ako/Sanasto/">Takaisin käsitteisiin</a></p>
<p><strong>A</strong></p>
<p><strong>Autoprotolyysi</strong> tapahtuu puhtaassa vedessä ja sitä kuvaa reaktioyhtälö 2 H<sub>2</sub>O <img src=
"http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/oppi/ako/veden%20kovuus/Clipboard01.png" /> H<sub>3</sub>O<sup>+</sup> + OH<sup>-</sup>. Autoprotolyysi liittyy veden kykyyn toimia sekä happona että emäksenä. Se ei kuitenkaan vaikuta veden sähkönjohtokykyyn, sillä tämä reaktio tapahtuu jatkuvasti kumpaankin suuntaan ja ionitila on dynaamisessa tasapainossa molekyylitilan kanssa. Autoprotolyysin tasapainovakio eli veden ionitulo on määritetty kokeellisesti ja sen arvoksi 25 °C:n lämpötilassa on saatu 1,00·10-14mol<sup>2</sup>/l<sup>2</sup>.</p>
<p><strong>E</strong></p>
<p id="EDTA"><strong>EDTA</strong> on etyleenidiamiinitetraetikkahapon natriumsuola, jonka kemiallinen kaava on seuraava: (NaOOCH<sub>2</sub>C)<sub>2</sub>NCH<sub>2</sub>CH<sub>2</sub>N(CH<sub>2</sub>COONa). Kovuutta aiheuttavat ionit sitoutuvat EDTA:n kanssa kompleksiyhdisteiksi.</p>

<p><strong>K</strong></p>
<p id="Kokonaisalkaliniteetti"><strong>Kokonaisalkaliniteetilla</strong> tarkoitetaan vedessä olevien vetykarbonaatti-, karbonaatti- ja hydroksidi-ionien yhteismäärää.<sup>3</sup></p>
<p id="Kalkkisaippua"><strong>Kalkkisaippua</strong> on saippuan rasvahappojen ja kalsiumin muodostama niukkaliukoinen suola.<sup>7</sup> Tämän suolan muodostuminen häiritsee pesutapahtumaa siten, että suolahiukkaset tarttuvat esimerkiksi kuituihin ja pesuastian seinämiin.<sup>8</sup> </p>
<p><strong>L</strong></p>
<p id="Liukoisuustulo"><strong>Liukoisuustulo</strong> kuvaa kiinteän aineen pitoisuutta kylläisessä liuoksessa. Se on riippuvainen aineen lämpötilasta, liuottimesta ja liuotettavasta aineesta.</p>
<p><strong>O</strong></p>
<p id="Ohimenevä kovuus">
<strong>Ohimenevä kovuus</strong> johtuu kalsium- ja magnesiumvetykarbonaateista, joiden aiheuttamaa kovuutta voidaan pienentää ja jopa poistaa keittämällä näitä karbonaatteja sisältävää vettä.</p>
<p><strong>P</strong></p>
<p id="Pysyvä kovuus"><strong>Pysyvä kovuus</strong> johtuu esimerkiksi kalsium- ja magnesiumsulfaatista, jotka voidaan poistaa vedestä vain kemiallisilla menetelmillä, kuten käyttämällä hyväksi vastaavien karbonaattien niukkaliukoisuutta.Esimerkiksi veden lämpötilan ollessa 25 °C,
kalsiumsulfaatin liukoisuustulo on suuruusluokkaa 10<sup>-5</sup> ja
kalsiumkarbonaatin liukoisuustulo luokkaa 10<sup>-9</sup>. Lisäämällä
natriumkarbonaattia eli soodaa veteen, vesiliuoksen kalsium- ja
magnesiumionipitoisuus pienenee, kun osa niistä saostuu
karbonaattina.<sup>3</sup> Tätä kuvaavat seuraavat
reaktioyhtälöt:<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"
style="LINE-HEIGHT: 200%; TEXT-ALIGN: justify"><span style=
"mso-spacerun: yes">&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</span> <strong>CaSO<sub>4</sub>(aq)
+ Na<sub>2</sub>CO<sub>3</sub>(aq) <img src=
"http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/oppi/ako/veden%20kovuus/nuoli1.png/" />
CaCO<sub>3</sub>(s) + 2 Na<sup>+</sup>(aq) +
SO<sub>4</sub><sup>2-</sup>(aq)</strong></p>

<p class="MsoNormal"
style="LINE-HEIGHT: 200%; TEXT-ALIGN: justify"><span style=
"mso-spacerun: yes">&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</span> <strong>MgSO<sub>4</sub>(aq)
+ Na<sub>2</sub>CO<sub>3</sub>(aq) <img src=
"http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/oppi/ako/veden%20kovuus/nuoli1.png/" />
MgCO<sub>3</sub>(s) + 2 Na<sup>+</sup>(aq) +
SO<sub>4</sub><sup>2-</sup>(aq)</strong></p></p>
<p><strong>V</strong></p>
<p id="Veden kovuuden yksikkö"><strong>
Veden kovuuden yksikkönä</strong> käytetään sekä mmol/l että °dH, joka on saksalainen kovuusyksikkö.4 Veden kovuus on silloin 1 °dH, kun siinä olevien magnesium- ja kalsiumionien yhteistä ainemäärää vastaava kalsiumoksidimäärä on 10 mg/l.3 Hyvin pehmeä vesi on kovuudeltaan 0-2.1 °dH, pehmeä vesi 2.1-4.9 °dH, keskikova vesi 4.9-9.8 °dH, kova vesi 9.8-21 °dH ja hyvin kova vesi on jo yli 21 °dH. <sup>5</sup></p>
<p id="Vedenpehmentimet"><strong>Vedenpehmentimet</strong> ovat kompleksointiaineita, jotka sitovat metalli-ionit itseensä, jolloin pesuaineen pesuteho paranee. Tämä perustuu siihen, että veden kovuus alenee, jolloin pesuaine ei enää muodosta kalkkisaippuaa metalli-ionien kanssa ja pesuaine pesee paremmin.</p>
<p><strong>Z</strong></p><p id="Zeoliitit"><strong>
Zeoliitit</strong> ovat joukko mineraaleja, joita esiintyy luonnossa ympäri maailmaa<sup>10</sup>. Niiden kemiallinen koostumus voi vaihdella suuresti, jonka vuoksi niillä onkin erilaiset ioninvaihto- ja molekyylien säilytysominaisuudet<sup>10</sup>. Nykypäivänä teolliset käyttötarkoitukset vaativat zeoliiteilta hyvin tarkoin määriteltyjä ominaisuuksia, jonka vuoksi suurin osa zeoliiteista ovatkin joko muokattuja luonnon zeoliitteja tai täysin synteettisesti valmistettuja<sup>10</sup>. Zeoliittien on kuitenkin huomattu saostuvan pesukoneisiin, joten tarve uusille menetelmille on ollut tarpeen.</p>

<p><a href="/avoimet/kemia/ako" />Takaisin Vettä Verkossa -etusivulle</a></p>