Viitala Riitta (KLA, kevät-19): 1. Kasvattajatiimin sitoutuminen inklusiiviseen varhaiskasvatukseen / inklusiiviseen opetukseen; 2. Integroitu erityisryhmä varhaiserityisopetuksen toimintaympäristönä

tekijä: Maija Reeta Airio Viimeisin muutos maanantai 08. lokakuuta 2018, 09.27

Ohjaaja & yhteystiedot

Aloitusajankohta

Kevät 2019 

Ohjattavien töiden maksimimäärä

Joista jäljellä syksyn täydennyshaussa

5

 

5

Hakijan tutkinto-ohjelma voi olla

  • Erityispedagogiikka
  • Varhaiskasvatus
  • Luokanopettajankoulutus
Muut valintakriteerit Etusija annetaan opiskelijoille, joita kiinnostaa varhaiserityiskasvatuksen näkökulma.

Aihepiiri 1: nimi ja kuvailu

Kasvattajatiimin sitoutuminen inklusiiviseen varhaiskasvatukseen / inklusiiviseen opetukseen

Kuvaus: Inklusiivisen varhaiskasvatuksen / kasvatuksen onnistumisen edellytys on kasvattajatiimin sitoutuminen monella tasolla. Tavoitteena on kerätä tapaustutkimustyyppisesti aineistoa useammalla tavalla (haastattelut, havainnointi, videoaineisto) samasta päiväkotiryhmästä / luokasta, jotta saataisiin tietoa mm. seuraavista kysymyksistä:

  • Miten kasvattajatiimin eri osapuolet sitoutuvat inklusiiviseen varhaiskasvatukseen / inklusiiviseen kasvatukseen?
  • Millaisia lapsiryhmän moninaisuutta hyödyntäviä pedagogisia keinoja ryhmässä käytetään?
  • Miten siirtymiä (esim. esi- tai perusopetukseen) suunnitellaan?

Aineiston voidaan kerätä espoolaisista (tarvittaessa jyväskyläläisistä) päiväkodeista tai koulusta (ei valmiiksi tiedossa paikkoja kouluista). 

Aihepiiri 2: nimi ja kuvailu

Integroitu erityisryhmä varhaiserityisopetuksen toimintaympäristönä

Kuvaus: Varhaiserityiskasvatus pyritään toteuttamaan yhä useammin inklusiivisessa toimintaympäristössä. Kuitenkin myös ns. integroituja erityisryhmiä, joissa ryhmän lapsiluku on pienempi (esim. 5 lasta, joilla tuen tarve ja 7 lasta, joilla tarvetta ei ole) ja joissa opettajalla tai opettajilla on varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuus, pidetään joidenkin tukea tarvitsevien lasten varhaiserityiskasvatuksen näkökulmasta parhaimpana vaihtoehtona.

Tavoitteena on kerätä tapaustutkimustyyppisesti aineistoa useammalla tavalla (haastattelut, havainnointi, videoaineisto) samasta integroidusta päiväkotiryhmästä, jotta saataisiin tietoa mm. seuraavista kysymyksistä:

  • Millaiseen pedagogiikkaan kasvattajatiimissä sitoudutaan
  • Millaisia lapsiryhmän moninaisuutta hyödyntäviä tai muita pedagogisia keinoja ryhmässä käytetään?
  • Miten siirtymiä (esim. esi- tai perusopetukseen) suunnitellaan
  • Miten lasten sosiaalinen osallisuus toteutuu ryhmässä? (Lasten näkökulma)

Aineisto voidaan kerätä espoolaisesta päiväkodista.