Kirjoittajaidentiteetti

by Risto Tapani Niemi-Pynttäri last modified Dec 08, 2014 09:21 AM

Roz Ivanic: Writing and Identity
Clark, Romy & Ivanic 1997. The Politics of writing. Routledge, Lontoo.

Kirjoittajaidentiteetin neljä näkökulmaa: omaelämäkerrallinen tausta, diskursiivinen minä, minä tekijänä ja subjektipositiot.

omaelämäkerrallinen minä
henkilökohtainen historia, tausta sekä sosiaalisen ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa saatu palaute. Miten henkilökohtainen historia vaikuttaa, miten kirjoittaja antaa sen vaikuttaa, tuodaanko sitä esiin tai vaikuttaako se piilevänä.

diskursiivinen minä
millaista kuvaa itsestään ja omasta identiteetistään kirjoittaja pystyy välittämään tekstin avulla, eli millaisen viestin kirjoitukset antavat kirjoittajasta itsestään. Implisiittinen tekijä tekstissä, joskus kirjoittajan parempi minä. Se, miten kirjoittaja esittää itsensä vaikuttaa myös hänen persoonaansa.

minä tekijänä
millainen käsitys kirjoittajalla on omasta vallastaan ja statuksestaan suhteessa kirjoittamiseen. Kokeeko kirjoittaja olevansa alueella noviisi vai mestari tai jotain siltä väliltä.

Subjektipositiot
Roolit, joiden mukaan yksittäiset ihmiset ”saavat paikkansa tässä yhteiskunnassa”. Lukemattomat kirjoittajien roolit, harrastajakirjoittajasta toimittajaan, kirjailijaan, kirjoittamisen ohjaajaan, kirjoittamisen lajien taitajiin, verkkovirtuooseihin ym.

Kirjoittajaidentiteetti on keskeisesti kielellinen, kulttuurinen ja historiallinen,
ja niistä aineksista yksilö rakentaa identiteettikertomuksen.
Kyseessä on myös positio, yksilön sijainti jossa vaikuttaa tausta, nykyinen yhteiskunta ja tilanne. (Stuart Hall).

Roz Ivanic: kirjoittajaidentiteetti rakentuu kirjoittamalla, kielellisten valintojen, kieliyhteisöjen ja lajien kokonaisuudessa,

Roz Ivanič artikkelissaan ”Discourses of writing and learning to write” (2004).

 

Taitodiskurssin mukaan kirjoittaminen on sekä kieliopin että oikeinkirjoituksen hallintaa.

Luovuusdiskurssi. Tässä diskurssissa kirjoittaminen, myös asiakirjoittaminen, on tekijänsä luovuuden tuote ja itseilmaisua.

Prosessidiskurssi huomio on kirjoittamiseen vaiheissa: tekstin suunnittelu, luonnostelu ja viimeistely. (Ivanič 2004, 231.)

Kirjoittamisen genrediskurssi lähtee ajatuksesta, että kirjoitus liittyy aina jonkin sosiaalisen kontekstin muokkaamaan tekstilajiin eli genreen.

 

Sosiaalisen toiminnan diskurssissa ei tekstiä eroteta sosiaalisesta kontekstista. Kirjoittaminen on tämän näkemyksen mukaan tarkoitushakuista kommunikointia sellaisessa sosiaalisessa yhteydessä, johon kirjoittaja on identifioitunut. (Ivanič 2004, 235.)

 

Sosiopoliittisen toiminnan diskurssissa korostetaan valtasuhteiden olevan olennainen osa kieltä ja sen käyttämistä. Valta voi tarkoittaa kirjoittajan käyttämää valtaa tai kirjoittajaan kohdistuvaa vallankäyttöä (Ivanič 2004, 238.)