Mitä abiturientit ajattelevat kirjoittamisesta

by Risto Tapani Niemi-Pynttäri last modified Jan 08, 2014 02:33 PM
Outi Kallionpään tutkimusraportti

Raportti on osa hänen Uuden kirjoittamisen pedagogiaan liittyvää väitöshankettaan.

Tutkimusaineistona Kallionpää käytti kahdessa eteläsuomalaisessa lukiossa vuosina 2010-2011 abiturienteilla teettämiä Minä kirjoittajana –esseitä. Ohessa on raportin päätelmät. koko artikkeli on osoitteessa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201311202617

Päätelmät:

Kirjoittaminen näyttäytyi abiturienteille tämän tutkimuksen valossa ajoittain hankalana ja ulkoapäin pakotettuna toimintona, mutta myös tärkeänä, erityisesti vapaa-aikana suurta mielihyvää tuottavana taitona. Eritoten kirjoittamisen mielekkyyttä lisäsivät luovuus, sosiaalisuus ja vapaa-ajan tekstimaailmat. Esitin aiemmin, että abiturienttien suhtautumista kirjoittamiseen voisi parantaa huomioimalla nämä elementit myös kouluopetuksessa. On huomattavaa, että nämä tekijät näyttivät parantavan myös negatiivisesti kirjoittamisen opiskeluun suhtautuvien poikien motivaatiota kirjoittamista kohtaan. Esitin myös, että uuden median tekstikulttuureissa yhdistyvät juuri nämä kirjoittamisen mielekkääksi tekevät seikat. Osallistumista painottavat uuden median tekstikulttuurit ovatkin jo voimakkaasti läsnä abiturienttien koulun ulkopuolisessa elämismaailmassa.

 

Silti tässäkin tutkimuksessa havaitun koulukulttuurin todellisuus muodostaa jyrkän kuilun lukiokirjoittamisen ja näiden uusien tekstikulttuurien välille. Lukion kirjoittamiskulttuuri elää tiukasti sidoksissa ylioppilaskirjoituksiin ja niiden määrittelemiin tekstilajeihin. Viime vuosina yleistynyt genrepedagogiikka painottaa erilaisten tekstien tunnistamista, mutta tekstien tuottaminen jää käytännössä silti muutaman tekstilajin varaan. Yhtä lailla lukiokirjoittamisen käytäntöjä määrittelevät käsin kirjoittamisen ja luokkakontekstin luomat rajoitteet sekä autoritaarinen arviointikulttuuri. Kirjoittamista lukiossa arvotetaan lähinnä oikeakielisyyden ja muodon hallinnan kautta. Näistä seikoista huolimatta luonnehtii lukion kirjoittamiskulttuuria myös teoreettinen sitoutuminen prosessikirjoittamisen periaatteisiin, vaikka sen oikeaoppinen toteuttaminen käytännössä ei aiemmin mainituista syistä johtuen ole kuitenkaan mahdollista.

 

Kuilun umpikurominen näyttää kuitenkin välttämättömältä, jos lukio haluaa säilyttää perustehtävänsä yleissivistystä ja jatko-opintokelpoisuutta tuottavana oppilaitoksena. Kirjoittamisen taito, sisältäen myös uuden median kirjoittamistaidot, on yleissivistyksen, jatko-opintokelpoisuuden ja työelämäosaamisen tärkein yksittäinen taito nykyajan verkostoituneessa mediayhteiskunnassa.

 

On kuitenkin myönnettävä, että kouluinstituutioihin syvälle juurtuneiden käytänteiden ja opetuskulttuurien muuttaminen on erittäin vaikea tehtävä. Ongelma on silti tiedostettu ja valtiovalta on asettanut viime vuosina resursseja sen ratkaisemiseksi. Opetusministeriö on nimittänyt työryhmiä uudistamaan lukio-koulutuksen sisältöjä ja ylioppilaskirjoituksia. Tässä yhteydessä on tarkoitus uudistaa myös lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmia sekä ylioppilaskirjoituksia vuoteen 2018 mennessä, jolloin kaikki ylioppilaskokeet on tarkoitus suorittaa sähköisesti. Vaarana kirjoittamisen opetuksen uudistustyön kohdalla on kuitenkin, että kehitystyö jää kosmeettiseksi pintaraapaisuksi, lähinnä tekniikan hyödyntämiseksi ja uuden median tekstien lisäämiseksi tekstianalyysien kohteeksi. Tällöin vanhat kirjoittamisen prosessia, opetuksen painotuksia ja arviointia ohjaavat mallit jäävät yhä taustalle vaikuttamaan. Muutoksen on oltava kokonaisvaltaisempi, sillä uusien tekstikulttuurien omaksuminen on paljon muutakin kuin tietokoneella kirjoittamista ja tiedon etsimistä internetistä. Uusien tekstikulttuurien mukainen kirjoitustaito, jota kutsun tässä yhteydessä uudeksi kirjoittamiseksi, muodostuu perinteisten kirjoitustaitojen lisäksi luovuustaidoista, sosiaalisista taidoista, multimodaalisen viestinnän taidoista sekä teknisen verkkoympäristön hallinta-taidoista. Uuden kirjoittamisen taito on tiukasti sidoksissa ns. uuden lukutaidon - käsitteeseen, nämä yhdessä muodostavat ns. uudet tekstitaidot käsitteen (eng. New Literacies tai New Media Literacies). Monesti uusien tekstitaitojen kohdalla painotetaan vain uusia lukutapoja, vaikka tekstin tuottaminen on niiden hallinnassa vähintäänkin yhtä oleellista.

 

Tämän raportin tarkoituksena on ollut kiinnittää huomiota lukion kirjoitta-misen opetuksen nykytilaan abiturienttien kokemusmaailmasta käsin. Raportin tulokset ovat vastanneet vallitsevia käsityksiä siitä, että lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta, koskien myös kirjoittamisen opetusta, on kehitettävä vastaamaan 2000-luvun yhteiskunnan vaatimuksia. Muutosten tekeminen vaatii kuitenkin vielä runsaasti laaja-alaista kartoitusta, huolellista suunnittelua ja opetuskäytäntöjen kehittelyä. Aiheen akateemiset tutkimukset, erityisesti uuden kirjoittamisen ja uusien tekstitaitojen alueella, saattaisivat valottaa näihin liittyviä pedagogisia reunaehtoja ja tuoda yleistä ymmärrystä siitä, kuinka perustavanlaatuisesta ja useiden oppiaineiden rajapintoja koskevasta uudistuksesta on loppujen lopuksi kyse.

Esitelmä "Mitä abiturientit ajattelevat kirjoittamisesta"  Kasvatustieteen päivillä 2013