Skip to content. | Skip to navigation

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Feminismi ja kirjoittajaryhmät

by Risto Tapani Niemi-Pynttäri last modified Mar 10, 2016 03:02 PM

Feminismi ja kirjoittajaryhmät

Miia Pirinen Referaatti Rebecca Luce-Kaplerin teoksen Writing With, Through and Beyond the Text. An Ecology of Language (2004) luvusta 4: The Subjunctive Cottage

Luce-Kaplerin tekstissä on selkeä feministinen ulottuvuus. Hän esimerkiksi toteaa, että  populaarikulttuuri tarjoaa suppean naiskuvan. Kirjoittamiskurssien kautta nuorille tytöille on  mahdollista tarjota vaihtoehtoisia tapoja puhua ja kirjoittaa. (Luce-Kapler 2004, 97.) Luce-Kapler  (2004, 102) kuitenkin huomauttaa, että kirjoittaessa opittuja mahdollisuuksia ja diskursseja -  esimerkiksi tyytyväisyyttä omaan kehoon - ei ole aina helppoa soveltaa omaan elämään.

Luce-Kapler (2004, 97) viittaa Brandtin ja Radwayn ajatuksiin siitä, että romanttisten tarinoiden  kirjoittaminen ja lukeminen auttavat tyttöjä ja naisia käsittelemään patriarkaatin katteettomia  lupauksia. Etenkin tyttöjen tulevaisuusajatteluun Luce-Kapler haluaisi tuoda vallankumouksellisen  kyvyn nähdä mahdollisuuksia. Mielikuvittelemaan haastaminen voi auttaa kirjoittamaan romanssien lisäksi myös “kielletyistä” aiheista, kuten ruumiillisista kokemuksista. (Luce-Kapler 2004, 97-98.)  Luce-Kapler on huomannut, että naisia on usein opetettu tukahduttamaan joitakin tunteita,  esimerkiksi vihaa. Tämä näkyy teksteissä itsesensuurina, joka voi estää kirjoittajia ja tekstejä  kasvamasta täyteen mittaansa. Tekstistä keskusteleminen voi auttaa selventämään tekstissä tehtyjä  valintoja ja niiden taustoja sekä hahmottamaan tekstin keskiössä olevia tapahtumia ja tunteita.  (Luce-Kapler 2004, 92-93.)

Luce-Kapler esittelee myös tekstianalyysin menetelmiä. Kun tekstin sisällön jakaa kolmeen  kategoriaan - haaveisiin, tekoihin ja tunteisiin - on helpompi nähdä tekstissä lymyilevät kulttuuriset  ja sosiaaliset jäänteet. (Luce-Kapler 2004, 99-100.) Analyysi toi esimerkiksi eräästä hyväksikäyttöä  käsittelevästä tekstistä esiin uusia sävyjä ja auttoi kirjoittajaa kohtaamaan  hyväksikäyttökokemukseen liittyviä ristiriitaisia tunteita. (Luce-Kapler 2004, 100-101.) Luce- Kapler huomauttaa, että kirjoittajaryhmissä olisi turhaa lähteä analysoimaan tekstien  “todenmukaisuutta”. Kirjoittajan suhde tekstiin on tärkeämpi. (Luce-Kapler 2004, 89.)

Kirjoittajaryhmässä voi tutkia elämänpolkuja, joiden käsittely julkisemmassa ympäristössä voisi  olla riskialtista. Näin pääsee kehittymään tunne mahdollisuuksien olemassaolosta ja tietoisuus  kuvittelun roolista niiden syntymisessä. (Luce-Kapler 2004, 101-102.) Ryhmässä myös  tulkintakyky kehittyy, tietoisuus kirjoittamisprosessista kasvaa ja omia intentioitaan oppii  artikuloimaan. (Luce-Kapler 2004, 104.)