Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Kriteereihin vai lukíjaan perustuva palaute

tekijä: Risto Tapani Niemi-Pynttäri Viimeisin muutos tiistai 06. joulukuuta 2016, 11.47
Peter Elbow

 

 Kriteereihin perustuva palaute ja lukijaan perustuva palaute

Peter Elbow: Writing With Power, luku 21 Criterion-Based Feedback and Reader-Based Feedback, s. 240-251. Referaatti Laura Mustonen

Kriteereihin perustuva palaute kertoo nimensä mukaisesti kuinka hyvin teksti vastaa tiettyjä kriteerejä. Tällaisen palautteen saamiseksi voidaan lukijoilta kysyä seuraavat neljä laajaa kysymystä: 1) Mikä on tekstin sisällön laatu: sen ideat, havainnot ja näkökulma? 2) Kuinka hyvin teksti on organisoitu? 3) Kuinka vaikuttavaa tekstin kieli on? 4) Löytyykö tekstistä virheitä tai epäasiallisia valintoja? Käytännössä parempaa palautetta saa kuitenkin esittämällä tarkempia kysymyksiä, kuten: onko tekstin perusidea hyvä?

Lukijaan perustuva palaute taas kertoo, miten teksti vaikuttaa tiettyyn lukijaan. Lukijaan perustuvaa palautetta voi hakea näillä kolmella laajalla kysymyksellä: 1) Mitä sinulle tapahtuu, hetki hetkeltä, kun luet tekstiä? 2) Tee tekstistä yhteenveto: kerro oma ymmärryksesi siitä, mitä siinä kerrotaan tai mitä siinä tapahtui? 3) Keksi kielikuvia tekstistä ja niistä vuorovaikutuksista, joita se aiheuttaa sinussa. Tässäkin tapauksessa tarkemmat kysymykset ovat avuksi.

Kriteereihin perustuvan palautteen voidaan siis väittää kertovan tekstin laadusta, kun taas lukijaan perustuvan palautteen voidaan väittää kertovan tekstin toimivuudesta. Raja näiden kahden palautteen välillä ei kuitenkaan ole aina täysin selkeä, sillä lukija voi ilmaista palautteensa lukijaan perustuvana palautteena (Esim. Tähän kohtaan pysähdyin, ja totesin, että tämä ei vakuuta minua laisinkaan!) vaikka hänen palautteensa onkin todellisuudessa enemmän kriteereihin perustuvaa palautetta (Logiikkasi on tässä kohtaa puutteellista), tai toisin päin. Molemmat palautteet ovat riippuvaisia toisistaan, mutta on tärkeää todeta, että käytännössä saat hyvin erilaista palautetta riippuen, kummanlaista palautetta pyydät.

Kumpikaan palautetapa ei ole yksinään välttämättä kovin toimiva, sillä lukijaan perustuva palaute on usein selitettävissä kriteereihin perustuvalla palautteella ja toisin päin. Niinpä kannattaa kannustaa lukijaa molempiin palautteisiin.

Kriteereihin perustuvan palautteen hyveitä:

• Palaute, jota monet ovat tottuneet koulumaailman kautta, joten se koetaan helpommaksi antaa.

• Käytännöllisempää ja helpompi ymmärtää, koska se käsittelee suoraan tekstiä.

• Helpompi antaa omasta tekstistä itselleen.

• Palaute auttaa sinua kehittämään listaa asioista, mitkä tarkistaa tulevissa teksteissäsi.

• Palautetta pystyy antamaan nopeasti ja tiettyyn asiaan keskittyen.

• Mikäli on vain yksi palautteenantaja, mahdollistaa laajemman palautteen kysymyksien avulla.

• Hyvä lukijoille, jotka eivät pidä oman kokemuksensa kertomisesta.

• Todistettavissa olevampi palautteen muoto.

• Kehittää kriteerien ymmärrystä.

• Hyvä lukijoille (esim. opettajat), joiden täytyy yhdeltä istumalta arvioida monta tekstiä.

• Juuri arvioidessa reilumpi tapa laittaa tekstejä arvojärjestykseen.

• Kriteerejä pystyy usein tiedustelemaan etukäteen ja ottamaan ne huomioon kirjoittaessa.

Lukijaan perustuvan palautteen hyveitä:

 (Elbow pitää henkilökohtaisesti tätä palautetta näistä kahdesta tärkeämpänä.)

• Antaa tärkeimmän työkalun, jonka avulla voit muokata tekstiäsi: kokemuksen siitä, miltä tekstiä tuntuu lukea.

• Tuottaa ”raakaa dataa”. Kokemuksen vaikkapa ärsyyntyneisyydestä voi jäljittää johtuvan jostain, mutta vaatii harjaantuneen palautteenantajan, että hän pystyy siirtymään tunteista kriteereiden puolelle.

• Palautteensaaja on vastuussa (sillä tulkinta jää hänen vastuulleen), mikä lievittää mahdollista inhoreaktiota sen suhteen, että joku toinen määräilisi palautteensaajaa.

• Kuka tahansa voi antaa tällaista palautetta, minkäänlainen asiantuntijuus ei ole vaadittua.

• Erinomaista tietylle tai tietyille lukijoille suunnattujen tekstien (esim. kirje, muistio) tapauksessa.

• Koska palaute keskittyy siihen, mitä sanat tekevät, eivätkä siihen miten hyviä nuo sanat ovat, palaute ei ole niin arvostelevaa ja tuomitsevaa. Tämä edistää kuuntelua väittelyn sijaan.

• Edellisen kohdan vuoksi voidaan väittää, että tällainen palaute on tehokkainta kehittymisen kannalta.

• Erittäin tärkeää runoudelle, fiktiolle ja muulle luovalle kirjoittamiselle, koska noissa tapauksissa ei voi samalla tavalla asettaa yhteisiä kriteerejä joiden perusteella annettaisiin palautetta.

Yhteenveto:

Nämä kaksi erilaista palautteenantotapaa tukevat toisiansa. Kriteereihin perustuva palaute pakottaa kriteerit osaksi ajattelua, kun taas lukijaan perustuva palaute antaa kriteerien pysyä alitajuisina. Kriteereihin perustuva palaute voi auttaa keskittymään olennaiseen tai peittää sen kriteerien alle. Lukijaan perustuva palaute antaa lukijalle tilaa kokea teksti ilman turhia kriteerien aiheuttamia häiriöitä, mutta se voi myös kaventaa lukijan tulkintaa tekstistä.

Nämä palautteenantotavat kannustavat siis eri rooleihin. Kriteereihin perustuva palaute kehottaa asiantuntijan tai valmentajan rooliin, kun taas lukijaan perustuva palaute kehottaa palauttajaa toimimaan yleisönä. Molempia palautteita tarvitaan, joskin lukijaan perustuvaa palautetta kannattaa pyytää ennen kuin pyytää kriteereihin perustuvaa palautetta. Näin palautteenantaja voi ensin lukea tekstin niin kuin hän normaalisti sen lukisi, ja sen jälkeen ottaa käyttöön analyyttisemmän otteen.