Åhlgren Tiina: Sanataide ja erityistä kielellistä tukea tarvitsevat oppilaat (2018)

tekijä: Risto Tapani Niemi-Pynttäri Viimeisin muutos torstai 29. maaliskuuta 2018, 12.20

Kuinka luovat harjoitteet  voivat edustää lasten kielellisiä taitoja? Tiina Åhlgren on perhetynyt asiaan Vantaan sanataidekoulussa työskennellessään. Pro gradussaan hän tutki minkälaisia erityistarpeita kielellisten oppimisvaikeuksien kanssa elävillä lapsilla on ja miten sanataideopetuksessa voitaisiin parhaiten vastata näihin tarpeisiin.

Åhlgrenin tutkimuksesta ilmenee, että kielelliset erityisvaikeudet eivät käytännössä esiinny sinällään, vaan niihin kytkeytyy aina liitännäisoireita ja se – tähän liittyvä seikka -, että kielellisten oppisvaikeuksien kirjo on sillä tavalla laaja, että kukin kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivä lapsi on oma tapauksensa.

Åhlgrenin työ osoittaa, että sanataiteen avulla voidaan edistää kielellisistä oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja.

Tutkimuksen avainkäsitteitä ovat kielelliset oppimisvaikeudet, kielellinen erityisvaikeus, dysleksia ja voimaantuminen. Erityisen hyvin Åhlgren soveltaa Vygotskin sisäisen puheen käsitettä, niin että lapsen oman ääneen hakeminen on toimiva keino, kun kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy tarkkaavaisuusongelmia.

Tiina Åhlgrenin havainnoimaan ryhmä muodostui kuudesta 6-13-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta. Ryhmän jäseniä yhdisti lievä tai keskivaikea kielellinen ongelma, puheentuottamisen tai –ymmärtämisen vaikeus, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus ja/tai muut kommunikaatiovaikeudet.

Ryhmän havainnointi on muodostanut kartan tutkittujen lasten oppimisvaikeuksista 1. Oppimisympäristö ja työskentelytavat, 2. motivaatio ja oppimisvalmiudet, 3. kielellisten taitojen harjaannuttaminen, 4. vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot sekä opettajan pedagogiset taidot ja asenteet.

 

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO

1.1 Tutkimuksen lähtökohtia

1.2 Tutkimuksen rakenne

 

2 KIELELLISET VAIKEUDET LAPSUUSIÄSSÄ

2.1 Mikä on kielellinen erityisvaikeus

2.1.2 Miten kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa lapsen elämään

2.1.3 Kielellisen erityisvaikeuden taustalla olevat tekijät

2.2 Mikä on dysleksia/lukivaikeus

2.2.1 Dysleksian taustalla olevat tekijät ja ennustettavuus

2.2.2 Dysleksiaan yhdistyvät vahvuudet

2.2.3 Miten dysleksia vaikuttaa lapsen ja nuoren elämän

2.3 Kielihäiriöiden vaikutus sosiaalisiin taitoihin

2.4 Miten kielihäiriöitä kuntoutetaan

2.5 Miten kielellisiä erityisvaikeuksia on tutkittu

 

3 SANATAIDE

3.1 Mitä sanataide on?

3.2 Vantaan sanataidekoulu

3.3 Sanataiteen ja kirjallisuusterapian suhde

3.3.1 Sadut ja tarinat kasvun ja kehityksen tukena

3.3 Miten sanataidetta on tutkittu

 

4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS, TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO

4.1 Tutkimuskysymykset, -menetelmät ja tutkimuksen toteutus

4.2 Tutkimusaineisto

4.2.1 Erityistä kielellistä tukea tarvitsevien lasten sanataideryhmä

4.2.1.1 Osallistuva havainnointi

4.2.2 Ohjaajan haastattelu

4.2.3 Kysely vanhemmille

4.3 Tutkimuksen käsittelyn rakentuminen

 

5 SANATAIDE JA ERITYISTÄ KIELELLISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPPILAAT

5.1 Ryhmän tavoitteet ja toiminta pähkinänkuoressa

5.2 Oppilasympäristöön ja oppilaan työskentelytaitoihin liittyvät erityispiirteet

5.2.1 Rutiinit ja struktuurit

5.2.2 Sisäinen puhe ohjaa toimintaa

5.2.3 Luovuus ja tehtävien teon säätely

5.3 Motivaatioon ja oppimisvalmiuksiin liittyvät erityispiirteet

5.3.1 Monikanavainen ja moniaistinen opetus

5.3.2 Onnistumiset ja vahvuudet, voimaantuminen

5.3.3 Tunteiden vaikutus motivaatioon ja oppimiseen

5.3.4 Vahvuuksien tunnistaminen

5.3.5 Ihmiset ovat pääosin samanlaisia oppijoita

5.4 Kielellisten taitojen harjaannuttamiseen liittyvät erityispiirteet

5.4.1 Oman ilmaisun kehittäminen

5.4.2 Kirjoittaminen itseilmaisun välineenä

5.4.3 Sanataideopetuksen käsitys kirjoittamisesta ja teksteistä

5.4.4 Kirjoitustaitoa etsimässä

5.5 Vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät erityispiirteet

5.5.1 Ryhmän ja vuorovaikutuksen merkitys

5.5.2 Sosiaalisia taitoja opitaan vuorovaikutuksessa

5.6 Opettajan taitojen ja asenteiden merkitys

5.6.1 Innostavan opettajan merkitys

5.7 Kyselyn yhteenveto

6 TUTKIMUKSEN YHTEENVETO JA LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

6.1 Tutkimuksen yhteenveto

6.2 Tutkimuksen luotettavuuden arviointi

7 PÄÄTÄNTÖ

LÄHTEET    LIITTEET

Navigointi