Sanna Kivikoski: Lyyrinen essee kirjoittajan tilana (2018)

tekijä: Risto Tapani Niemi-Pynttäri Viimeisin muutos perjantai 18. tammikuuta 2019, 08.59
Lyyrinen essee, kirjoittamisen tila, tekijän oma poetiikka

Äänikerrostumia: lyyrinen essee kirjoittajan tilana
Sanna Kivikoski  2018

https://jyu.finna.fi/Record/jyx.123456789_58424

Sanna Kivikoski tutkii pro gradussaan lyyristä esseetä. Tutkimuksessa keskeinen kirjoittamisen tilan käsite vie tekijän oman työskentelytavan, oman poetiikan, pariin.

Tutkimuksessaan Kivikoski tarkastelee, millaisista seikoista lyyrinen kirjoittamisen tila koostuu. Näitä elementtejä ovat henkilökohtaisuus, dialoginen tila, vapaus kielen tilassa ja välitön lyyrinen ääni.

Esseen mahdollisuus yhdistää tietoa ja omakohtaista kokemusta on keskeinen osa Kivikosken tutkimusta. Lyyrisen esseen kirjoittaminen poikkeaa kuitenkin tietopuolisen tekstin laatimisen loogis-narratiivisesta päättelystä: sen suhde tietoon on meditoiva, ja se välttää yleistettävää tietoa.  Kivikoski kutsuu tätä lyyriseksi ajatteluksi, joka on aistimellista ja konkreettista, henkilökohtaista. Lyyrisen ajattelun myötä esseemäisyys tulee esille puheen intiimin äänen myötä.

Kivikoski ottaa lyyrisen minän käsitteen kirjallisuustieteestä, ja käyttää sitä tietoisesti eri tavalla. Lyyrinen minä on jotain, mitä kirjoittaja kohtaa. Termiä käytetään oivaltavasti kirjoittajan oman tekstin lukemiseen liittyvän dialogin osana. Siten lyyrinen minä on jotain, mikä vaikuttaa paitsi tekstissä myös kirjoittamisen tilassa, Ajatus on kirjoittamisen tutkija Vandermeulenilta. Hän esittää, että hyväksi kirjoittajaksi kehittyminen on neuvottelua ”ideaaliminän” kanssa.

SISÄLLYSLUETTELO
I JOHDANTO

II TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT
1. TUTKIMUKSEN TAVOITE
2. AIEMPI TUTKIMUS JA TUTKIMUKSEN KÄSITTEELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1. Lyyrisen esseen määritelmästä
2.2. Esseen kirjoittaminen ja reflektoiminen
2.3. Reflektoiminen oppimisena ja luovuutena
2.4. Reflektoiminen kirjoittajan sisäisenä palauteprosessina
2.5. Esseen kirjoittaminen: reflektiivistä vai lyyristä ajattelua?

3. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT
3.1. Teoreettisen viitekehyksen perustelut
3.2. Bahtinin teoria dialogisesta tilasta
3.3. Turnerin teoria liminaalisuudesta

4. TUTKIMUSSTRATEGIA, MENETELMÄ JA AINEISTO
4.1. Fenomenologinen tutkimusstrategia
4.2. Aineistonkeruu
4.3. Aineiston analyysi subjektiivisella lähiluvulla
4.4. Kirjoittaja-tutkijan roolista

III: IRTAINVARASTO: LYYRINEN ESSEE KIRJOITTAJAN TILASTA

IV KIRJOITTAJA LYYRISESSÄ TILASSA
1. KIRJOITTAJA LYYRISENÄ AJATTELIJANA
1.1. Irti teksti- ja genrelähtöisestä kirjoittamisesta
1.2. Lyyrinen ajattelu aktiivisena olemattomuutena
1.3. Lyyrinen ajattelu kirjoittamisen reflektoimisena
1.4. Aktiivisen olemattomuuden ja reflektoimisen välisestä vuorovaikutuksesta

2. LYYRINEN MINÄ: KIRJOITTAJA MINUUDEN JA TOISEUDEN TILASSA
2.1. Minuuden ja toiseuden vuoropuhelu lyyrisen esseen kirjoittamisprosessissa
2.2. Lyyrisen minän konstruoiminen
2.3. Lyyrinen minä ja tekstin henkilökohtainen ääni

3. LYYRINEN ESSEISTI KIELEN TILASSA
3.1. Puheenomaisen kirjoittamisen hetkellisyydestä
3.2. Puheääni ja aika lyyrisen esseen kirjoittamisessa
3.3. Kielen kokemuksellisuudesta
3.4. Kielen musiikillisuudesta

V PÄÄTÄNTÖ
4.1. Johtopäätökset
4.2. Tutkimuksen arviointia ja suuntaviivoja tulevaan

 

 

Navigointi