Skip to content. | Skip to navigation

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Tekstin muodostumisen tutkiminen

by Risto Tapani Niemi-Pynttäri last modified Nov 28, 2012 03:48 PM

”Writing in real time”, modelling production processes  ed. by Ann Matsuhashi ,1978

Kirjoittamisen tutkimus tekstin muodostumisen tutkimisena.

.on huomattava kirjoittamisen kieliopilliset yleiset säännöt, jotka vaikuttavat tekstin muodostumiseen. Näitä yleisiä piirteitä voisi kutsus ”hyvin-strukturoiduksi”  tai hyvin muotoilluksi, yleiseksi kielelliseksi tasoksi, ja  kieliopillisesti muotoillut lauseet ovat sellaisia.

.Hyvän kieliopillisen muotoilun syntyminen kirjoitusprosessissa, sen etsiminen johtaa kirjoittamisen tutkimuksen kysymyksiä tiettyyn suuntaan.  Kieliopilliset aspektit johtavat korostamaan tiettyjä kirjoittamisen elementtejä, … tämä korostus johtaa kuitenkin väheksymään kompleksisempaa kirjoittamiseen liittyvää kysysmystä: ennen kaikkea kielen suhdetta merkitykseen. (Matsuhashi ,1978, 2)

kirjoittamisen konteksti on taustalla kielenkäytössä. Psykolinqvistiikka käsittelee kielen käyttöä kontekstissa: pääosin empiiristen esimerkkien avulla, joukkoa ihmisiä ja koetilanteita. Silti on kyseenalaista voiko keinotekoisen kontektsin tilanne vastata luonnonnollista kontekstia,  ovatko olennaiset kontekstiin liittyvät tekijät mukana koetilanteissa. (Matsuhashi ,1978, 4)

Linqvistien tutkimuksen ongelma: kuinka ihminen prosessoi lauseen, kuinka tämä voidaan tavoittaa  psykolonqvistiikan empiirisessä tutkimusasetelmassa. Esimerkiksi tutkimustilanteessa lauseen merkitys ja tarkoitus eivät ehkä ole relevantti kirjoittajalleen, ja tämä aiheuttaa luonnollista tilanteesta poikkeavan tilan muotoilla lauseita. (Matsuhashi ,1978, 5)

Beaugrande ehdottaa ”diskurssianalyysia” sopivaksi metodiksi kontekstuaalisten tekijöiden hahmottamiseksi.  Kielellisten optioden valinta ja tunnistaminen liittyy tiettyyn ”diskurssin alueeseen”

”The condition of domain relevance guides and limits the accumulation of linguistic data, that in some more abstract perspective can look uniform.” Matsuhashi

”Kysymys ei ole enää, mikä on kielen rakenne, vaan pikemminkin mitkä kielelliset tapahtumat johtavat ihmiset hylkäämään tai valitsemaan jonkin struktuurin”  Matsuhashi

Beaugrande pyrki luomaan ”kirjoitetun merkityksen teoriaa” – kielen ja merkityksen suhteen tutkimisen traditio:

Saussure – kielen ja merkityksn suhteen arbitraarisuus. Tämä Saussuren ajatus johti  ajatukseen, että merkin ja merkityksen suhde on mielivaltainen eikä sitä tarvitse tutkia, eli se alue jää köyhästi strukturoiduksi. Jotkut lingvistit ajattelevat että näin merkkeja ja kieltä voi tutkia ilman kysymystä merkityksistä. Ratkaisuna tähän on se, että erotetaan  a) rakenteellinen (grammaattinen) merkitys b) sanastollinen merkitys c) sosiaalinen merkitys.  (Matsuhashi 10)

Kielen käyttö tekona ja kielioppi.

Mitä ovatkaan ne kognitiiviset kategoriat, joita ilmaistaan verbein ja nominatiivein. Silti jää kysymys onko kieliopilliset kategoriat relevantteja ilmaisemaan kielellistämisakteja, olisiko parepi ilmaista niitä kokemuksen kategorioin kuin lauseen syntaksien kautta.

 

Strukturalistinen ratkaisu merkityksen muodostumisen kannalta ei ole riittävä.(Matsuhashi 11)

Merkityksen traditionaaliset luokittelut…

A)      Leksikaalinen, eli sanan merkitykset eräänlaisessa ideaalissa sanakirjassa.

B)      Semanttiset piirteet

C)      Propositiot, eli osoitetaan joitain piirteitä asialle, argumentteja (Sokratees on kreikkalainen)

D)      Semanttiset tulkinnat. Kunkin lauseen merkitys mahdollistaa yhden tai useamman tulkinnan.  (Matsuhashi 12)

Nämä ovat kielen siäsisten kategorioitten mukaan

E)      Käyttäytyminen, vastaanottajan käyttäytyminen ilmaisee kuinka merkitys on vastaanotettu

F)       Viittaus, maailma johon sanat viittaavat

G)      Intentio, mitä tekstin tuottaja pyrkii sanomaan

Nämä ovat kielen ulkoisten seikkojen mukaan (Matsuhashi 13)

 

Kirjoitetun merkityksen teorian suhteen Beaugrande tukeutuu traditionaalisiin, mutta ei niiden omien termien avulla. Beaugrande jakaa kirjoitetun merkityksen tutkimisen kahteen alueeseen, sisäiseen eli lingvistiseen ja ulkoiseen eli kontekstuaaliseen. (Matsuhashi 14)

 

Kieli ja tietäminen

Teoria, joka suhtautuu kieleen inhimillisen aktiivisuuden ja interaktiivisuuden kannalta, liittyy yleiseen inhimillisen toiminnan teorian piiriin.  Tältä kannalta:

peruskokonaisuudet määritellään toimintoina, akteina.

Lingvistiset piirteet, ilmiöt tai hahmot tulkitaan ja luokitellaan sen mukaan mikä niiden relevanssi on aktien kannalta.

Kappaleet, lauseet ja sanat ja muut strukturoidut kokonaisuudet otetaan esille sen mukaan kuinka niitä luodaan ja käytetään kommunikatiivisina tapahtumina.

Lisäksi Beaugrande panottaa tutkijan motiivien ja rajoitusten huomioimista. (Matsuhashi 16)

Beaugrande käsittelee ensimmäiseksi kirjoitetun merkityksen aluetta toimintan, joka käsittelee tietoa. Kirjoittaja tietää jotain  ja sen myötä

1) ”tarkoittaminen” on tietämisen alalaji. ”to mean” is a subtype of the action ”to know” , jossa tieto merkitsee että on tietoinen sen merkityksestä, tietoa että käsittelee merkityksiä. (mutta tiedon ja merkiyksen teoria on muualla parempaa kuin B:lla)

2) ”kielenkäyttö” on puolestaan ”tarkoittamisen” alalaji. (Matsuhashi 17)