Ajatus, tunne ja kirjoittaminen

Gil Dekelin artikkeli Wordless Silence of Poetic Mind: Outlining and Visualising Poetic Experiences through Artmaking

(Katariina Laurila)

Gil Dekelin artikkeli käsittelee runouden luomisen prosessia. Dekel ei kuitenkaan tarkastele aihetta kirjoittamisen näkökulmasta, vaan on kiinnostuneempi kirjoittamista edeltävästä prosessista; siitä, mitä tapahtuu siinä hiljaisuudessa ennen runoutta, kun maailma ajatusten kautta muuntuu sanoiksi. Tätä prosessia lähestyessään Dekel on jakanut artikkelinsa kolmeen alaotsikkoon: Thought (ajatus), Emotion (tunne) ja Inner Knowledge (sisäinen tieto). Näiden lukujen kautta Dekel käsittelee ja kyseenalaistaa näkökulmien jakamista subjektiivisiin ja objektiivisiin. Subjektiivisen ja objektiivisen termeihin liittyy erilaisten näkökulmien arvottaminen yhteiskunnassa.


Thought (ajatus)

Artikkelinsa kaikissa kolmessa alaluvussa Dekel nostaa esille kolme käsitettä, joiden ympärille luku kietoutuu. Thought-luvussa nämä kolme käsitettä ovat Belief (usko/uskomus), Suspence (erottaminen) ja Contradictions (ristiriidat).
Thought-luvussa Dekel käsittelee uskomuksia/uskoa ja sitä, mitä yhteiskunnassamme kutsutaan faktaksi, tosiasiaksi. Dekel kyseenalaistaa näiden kahden käsitteen vastakohtaisuuden, ja toteaa, että objektiiviset havainnot (myös näköhavainnot, joihin useimmin luotamme 'objektiivisuuden' mittarina) ovat subjektiivisia: näemme aina maailman omien ajatustemme kautta.
Erottamisen käsitteellä Dekel viittaa siihen, miten runoutta luodessa (tässä Dekel lainaa runoilija William Wordsworthia, s. 4) on irrottauduttava perinteisistä näkökulmista, itsestäänselvistä ajatusmalleista. Samalla on irrottauduttava omista menneistä kokemuksista ja tunteista. Tämä mahdollistaa hetken kokemisen autenttisimmillaan, ajan ja merkityksen tiivistymisen yhteen hetkeen. Artikkelissa lainataan William Blaken kuvausta ''eternity in an hour'' (s. 4) kuvaamaan tätä ajan subjektiivisuuden kokemusta.
Subjektiivisuuden ja objektiivisuuden ristiriidat näkyvät Dekelin mukaan runoilijan työssä monessa muodossa: tieteen ja taiteen, järjen ja tunteen, muiden havaintojen ja omien havaintojen ristiriidoissa, ja lopulta myös kaoottisen inspiraation ja loogisen sanojen järjestelyn välisessä vastakkaisuudessa. Dekelin mukaan se subjektiivisuuden alue, joka sallii yllämainitun ristiriitaisuuden ja joka kykenee saamaan siitä aikaan jotakin hedelmällistä (runollista), on tunne.


Emotion (tunne)

Emotion-luvun kolme tärkeää käsitettä ovat Nature (luonto), Detatchment (irrottauttuminen) ja Beauty (kauneus).
Koska Dekelin mukaan runoilijalla on kyky runoutensa kautta siirtää oma subjektiutensa objektiin ja siten näyttää muille maailma kohteen omasta näkökulmasta, ja toiseen ihmiseen heijastaminen tuo aina mukaansa liikaa ennakkoluuloja ja runoilijan sisäisiä tuntemuksia, luonto tarjoaa neutraalimman viittauskohteen.
Neutraalin viittauskohteen ansiosta runoilijan on mahdollista irrottautua ennakko-oletuksista ja tehdä raikkaita ja ennennäkemättömiä havaintoja. Tätä itsestäänselvyyksien haastamisen kautta runoilijan itsetuntemus kasvaa ja hänen on mahdollista löytää luonnosta asioita joiden hän kokee vastaavan hänen omaa sisintään. Dekel kirjoittaa runossa joka on kirjoitettu hänen tekemäänsä lyhytelokuvaan; ''Enlightenment - Finding the right Word/smell/sound/touch That reminds you of Your Soul'' (s. 7).
Runoilijan oivalluksessa on Dekelin mukaan kyse kaiken alta löytyvän kauneuden näkemisestä. Dekel lainaa W. B. Yeatsin sanoja kuvaamaan kauneuden rakennetta todellisuudessa: ''the principle of beauty in all things''. Dekel viittaa myös kauneuden löytämisen terapeuttiseen merkitykseen: se sallii runoilijan ottaa etäisyyttä, arvioida kivuliaita tapahtumia ja se helpottaa tuskaa.


Lyhytelokuvat

Dekel demonstroi käytännössä artikkelissaan ideaansa uusien ilmaisutapojen käyttämisestä. Osana artikkelia on viisi Dekelin tekemää videota, joista kolme on Emotion-luvun yhteydessä ja kaksi viimeisen Inner Knowledge-luvun ohessa. Kaikki ovat muutamien minuuttien pituisia (pisin on Interview with Authorial Self, joka on yli 9 minuuttia pitkä). Elokuvat käsittelevät samankaltaisia aiheita kuin Dekelin artikkelikin, rakkautta, luontoa, kauneutta ja runouden syntyä.
Lyhytelokuvissa näkyy usein runoilija itse (kolmessa viidestä elokuvasta) , erilaisia kuvia (kahdessa kolmesta esim. avautuvia kukkasia) ja elokuviin kirjoitettuja runoja, jotka ilmestyvät kuvaruudulle tekstinä joko erikseen tai kuvien vierellä.
Elokuvissa Dekelin artikkeleissakin näkyvä mystisyys ja maailmankaikkeuden voima näkyy selvemmin (ja suorasanaisesti mainitaankin) Jumalana.


Inner Knowledge (sisäinen tieto)

Artikkelin viimeisen luvun kolme määrittävää sanaa ovat Wisdom (viisaus), Union (yhteys tai liitto) ja Freedom (vapaus).

Puhuessaan viisaudesta Dekel näyttää yhtyvän romantikkojen näkemykseen mystisestä runouden lähteestä, joka tulee ikäänkuin runoilijan ''yläpuolelta'', joltakin suuremmalta:

This conclusion was an insight into my poetic processes, which indeed indicate a feeling of enlarged reality, something bigger than myself that communicates wisdom to myself - all in all, a unified experience of wholeness, making an integral part of myself. (s.14.)

Yhteydestä puhuessaan Dekel viittaa universumiin, johon runoilija on yhteydessä runon luomisen aikana ''korkeamman minänsä'' kautta. Tätä universumin asumista ihmisessä Dekel havainnollistaa John Polkinghornen kommentilla maailman ja ihmisen rakennusaineiden samuudesta: ''...every carbon in people's bodies was once in a star. Humans and the universe are made of the same stuff.'' (s.14). Dekel näkee runoilijan jonkin korkeamman kanavana, joka, kyetessään hylkämään ennakkokäsityksensä, kykenee tämän korkeamman kautta näkemään ja ymmärtämään maailmaa uudella tavalla. Tähän sisältyy se, että runoilija näkee myös oman itsensä uusin silmin.

Tämän runon luomisen prosessin tuloksena Gil Dekelin mukaan on vapaus, jolla hän tarkoittaa mahdollisuutta kirjoittaa runoja yhä uudelleen lannistumatta, välittämättä siitä onko runo onnistunut sanomaan juuri sen mitä runoilija tarkoitti. Toisin sanottuna kirjoittamaan epäonnistumista pelkäämättä, luovuutensa säilyttäen.