4. Hyvä lause jää mieleen

Hyvä lause on enemmän kuin johdonmukainen ja oikein muotoiltu. Hyvään ja muistettavaan lauseeseen ei ole reseptiä. ”Jopa kankea, liioitteleva tai nariseva lause voi olla hyvä lause, kun se sopii tarkoitukseen.” Kyse on siitä, mitä lauseella halutaan saada aikaan. Yleiset ohjeet, jotka neuvovat kirjoittamaan lyhyitä lauseita, olemaan suora ja välttämään lausekejonoja sekä karttamaan passiivista ääntä toimivat toisissa tarkoituksissa, mutta eivät kaikissa.

Lauseiden kirjoittajat eivät ole kopioijia, vaan ennen kaikkea valitsijoita. Tarkoituksena ei ole sanoa aiheesta kaikkea mahdollista, vaan jotakin, joka ajatellaan merkityksellisemmäksi, kuin jokin muu sanottava asia. Jokaisessa keskustelun pätkässäkin valitaan jokin näkökulma ja jotkin yksityiskohdat, jotka tukevat sanottavaa sisältöä.

Ensimmäinen asia lausetta kirjoittaessa on kysyä: mitä tahdon saada tällä aikaan. Siihen on yhtä monta vastausta, kun on esimerkkitapauksiakin.

Se, onko lause hyvä, riippuu siitä, mikä on oikea tapa puhua siinä tilanteessa, siinä tarkoituksessa ja sille yleisölle.

Voidaan esimerkiksi väittää,että: ”Ranska on nelikulmainen.” Tietystä päämäärästä tai tarkoituksesta käsin lause on järjetön, toisesta näkökulmasta se on ymmärrettävä, tarkoituksenmukainen lause. Sotilaallisesta näkökulmasta se voi olla käypä lause, kartantekijän näkökulmasta ei, yleisenä pohdintana ”Ranska on nelikulmainen” saattaa kuulostaa järjettömältä.  Ylipäätään se, sanotaanko jokin asia oikein, riippuu siitä, mitä lauseella tahdotaan sanoa ja onko lause tilanteeseen sopiva.

Voidaan ajatella, että kun näkökulmana on Ranskan sotilaallinen puolustus, tieto siitä, että Ranska on nelikulmainen, on oleellinen jollain tavalla.

Lause on järjestelmä, joka suhteuttaa maailmassa olevia asioita; tapahtumia, tekoja ja kohteita toisiinsa tiukan logiikan mukaan. Kieli itsessään on tiettyjen havaintojen tekemistä, se muotoilee ja luo asioita, jotka muuten olisivat olematta sellaisia, kun ne kielennettynä ovat. Emme voi etäännyttää itseämme kielestä. Voimme oikeastaan valita vain tyylin, jolla asioista puhumme.

Tyyli on olennainen osa sisältöä. Vaikka tyyli ja sisältö nähdään usein vastakohtina tai voidaan ajatella, että olisi pyrittävä mahdollisimman ”läpinäkyvään” ja selkeään tapaan ilmaista asiat. Puhutaan objektiivisuudesta. Tyyli on kuitenkin aina läsnä, eikä sitä voi jättää pois. Tarvitaan tietoa siitä, mitä eri tyylit ovat ja mitä niillä saa aikaan.

Tietty tilanne ja tekstilaji itsessään vaikuttavat tapaan, jolla muotoilemme asiat. Esimerkiksi, kun joku aikoo pitää onnittelupuheen häissä, yleisö tietää jotain aiheesta, ennen kuin puhuja on edes avannut suutaan. Kuitenkin lista lausetyypeistä ja sanomisen tavoista on loputon.  On olemassa lyhyitä ja pitkiä lauseita, muodollisia ja tuttavallisia lauseita, lauseita, jotka täyttää odotukset ja lauseita, jotka rikkovat niitä, hiljaisia lauseita ja lauseita, jotka räjähtävät kuin käsikranaatti, lauseita, jotka vakuuttavat ja sellaisia, jotka hämmentävät ja niin edelleen.

Kirjoittamisen taito vaatii niiden muodollisten keinojen löytämistä, joilla saadaan aikaan sellainen tulos kuin tahdotaan. Lyhykäisyydessään: ”Pick your effect! Figure out what you want to do. And figure out how to do it.”