Fenomenografinen analyysi

Fenomenografisella analyysilla pyritään saamaan esiin tutkittavaan ilmiöön liittyvien erilaisten käsitysten tai kokemusten kirjo ja vaihtelu, ilmiötä määrittävät termit ja ilmaukset ja niiden hierarkkiset suhteet. Analyysi ei siten kohdistu suoraan kokemukseen, kuten fenomenologisessa analyysissa. Fenomenografiassa on erilaisia orientaatioita, joiden kautta se lähestyy menetelmänä muita laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Näitä orientaatioita ovat esimerkiksi: diskursiivinen, kokeellinen, naturalistinen, hermeneuttinen ja fenomenologinen fenomenografia.

Ihmisten erilaisia käsityksiä asioista ja tapoja arvottaa asioita voidaan analysoida monella erilaisella menetelmällä. Yksi näistä on q-menetelmä, jossa ihmisiä pyydetään arvottamaan tietyn asteikon avulla heille esitettyjä väittämiä. Q-menetelmässä yhdistyy sekä laadullinen että määrällinen analyysi.

Fenomenografinen analyysi JYKDOKista (muokkaa hakua tarvittaessa)

Tutustu fenomenografisen analyysin periaatteisiin alla olevien linkkien avulla. Katso myös ohjeet menetelmäkirjallisuuden löytämiseksi kirjaston tietokannoista.

Rissanen, Riitta, 2006. Fenomenografia. Luku 5.1. kokonaisuudesta Saaranen-Kauppinen, Anita ja Puusniekka, Anna. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Anttila, Pirkko. Fenomenografinen analyysi. Ylemmän AMK-tutkinnon metodifoorumi. Virtuaaliammattikorkeakoulu.

Tervakari, A.-M., 2005. Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari. Tampereen teknillinen yliopisto. (pdf)

 Phenomenography. Wikipedia, the free encyclopedia.

van Exel, Job ja de Graaf, Gjalt, 2005. Q methodology: A sneak preview. (pdf)

Brown, Steven R., 1992-1993. A Q Methodological Tutorial.