Fenomenologinen analyysi
Fenomenologisen analyysin lähtökohtana on tutkijan avoimuus: tutkimuskohdetta pyritään lähestymään ilman ennalta määrättyjä oletuksia, määritelmiä tai teoreettista viitekehystä. Tutkijan havaintoa tai kokemusta 'häiritsevien' ulkoisten tekijöiden eliminoimista tutkimustilanteessa voidaan kuvata fenomenologisen reduktion käsitteellä. Fenomenologinen analyysi voi rakentua tutkimuskohteen tarkastelun lisäksi tutkijan itsensä ja omien kokemusten ja ymmärrysprosessien tarkastelusta.
Fenomenologinen analyysi on laaja ja väljä yleisnimitys erityyppisille fenomenologian tieteenfilosofiseen suuntaukseen perustuville tutkimusorientaatioille. Nämä eri orientaatiot voivat painottua esimerkiksi tutkittavien ihmisten tai tutkijan omiin kokemuksiin, tulkintojen tekemiseen tai ruumiillisiin kokemuksiin. Käytännössä fenomenologista analyysia voidaan yhdistää useisiin muihin analyysitapoihin. Analyysia voidaan esimerkiksi kuvata fenomenologis-hermeneuttiseksi, jolloin fenomenologian periaatteita yhdistetään kohteen tulkinnalliseen analyysiin.
Fenomenologinen analyysi JYKDOKista (muokkaa hakua tarvittaessa)
Tutustu fenomenologisen analyysin periaatteisiin alla olevien linkkien avulla.
Koivisto, Kaisa, 2003. Aineiston analyysi. Koettu hallitsematon minuus psykoottisen potilaan hoitotyön lähtökohdaksi. Oulu: Oulun yliopisto. (pdf)
Interpretative phenomenological analysis. Wikipedia, the free encyclopedia.
Lue myös, mita Tutkimusstrategioissa kerrotaan fenomenologisesta tutkimuksesta.
Lue myös, mitä Tieteenfilosofisissa suuntauksissa kerrotaan fenomenologiasta.