Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Ilmiöön vaikuttavien taustojen selvittäminen

tekijä: Tanja Tuulikki Välisalo Viimeisin muutos lauantai 26. joulukuuta 2009, 16.56
Humanistinen tutkimus tähtää usein ilmiöihin vaikuttavien kulttuuristen, ideologisten, poliittisten tai taloudellisten taustojen selvittämiseen.

keha_ongelmanasettelu ongelmanasettelu prosessien ajallisen kehityksen kuvaaminen ilmiöiden välisten yhteyksien kuvaaminen syy- ja seuraussuhteiden osoittaminen teorian muodostaminen tulevan ennustaminen kritiikki ja vaikuttaminen yksittäistapauksen kokonaisvaltainen ymmärtäminen tyypittely ja luokittelu kokemuksen kuvaaminen käsitysten ja asenteiden kuvaaminen ilmiöiden kielellisen rakentumisen ymmärtäminen kohteen tulkitseminen ilmiön kuvaaminen ympäristössään

Ilmiöiden menneisyyden taustojen ja ilmiön muotoutumiseen vaikuttaneiden tekijöiden ymmärtäminen ja selittäminen kuuluu humanistisen tutkimuksen ydinalueisiin. Tutkimuksen ongelmanasettelu voi muotoutua ilmiöön liittyvien historiallisten ympäristöjen, tapahtumakulkujen tai ajattelutapojen selvittämisestä, niiden vaikutuksen osoittamisesta ja merkityksen pohtimisesta. Taustoja voidaan tutkia sekä kauas menneisyyteen ulottuvista että nykyisyyden ilmiöistä.

Tutkimusstrategiat

Kun tavoitteena on selvittää ilmiöön vaikuttavia taustoja tarkastelemalla ilmiöön liittyviä konkreettisia dokumentteja, tutkimus kuuluu empiirisen tutkimuksen piiriin. Taustoja selvittävä tutkimus noudattaa yleensä laadullisen tutkimuksen strategiaa.

Ilmiön taustatekijöitä voidaan tutkia joko tapaustutkimuksena rajautumalla tiettyyn tai yksittäisiin tutkimuskohteisiin tai tutkimuskohteena voi olla laajempi ilmiöiden joukko. Tutkimus voi tukeutua myös poikittaistutkimuksen strategiaan, jossa taustatekijöiden ilmenemistä tarkastellaan kulttuurin ja yhteiskunnan eri osa-alueissa tiettynä ajankohtana.

Laadullisen tutkimuksen kentässä ilmiöön vaikuttavia taustoja on luonteenomaista lähestyä historiatutkimuksen strategian avulla. Taustoja voidaan selvittää myös esimerkiksi etnografisen tutkimuksen strategialla.

Aineistonhankintamenetelmät

Ilmiöön vaikuttavia taustoja on mahdollista tutkia monenlaisista aineistoista. Siten myös tutkittava aineisto voidaan koota erilaisten menetelmien avulla. Aineistona voidaan käyttää ilmiöön liittyviä jo valmiiksi koottuja aineistoja, mikäli sellaisia on olemassa, tai aineisto voidaan koota itse.Aineisto voi koostua joko valmiista dokumenteista tai tutkittavat dokumentit voidaan tuottaa tutkimuksen tekemisen yhteydessä. Kauas menneisyyteen sijoittuvia historiallisia taustoja kuvaava tutkimus tukeutuu ilmiöön liittyviin valmiisiin dokumentteihin.

Mikäli tutkittavasta kohteesta on olemassa vain rajallisesti aineistoa, tutkimus voidaan toteuttaa kokonaistutkimuksena. Jos tutkimuskohteesta on runsaasti saatavilla tai siitä on tuotettu runsaasti dokumentteja, kaikkia dokumentteja ei ole välttämättä mielekästä eikä usein edes mahdollista analysoida. Tällöin dokumenteista on valittava analysoitavaksi vain osa. Valinta voidaan tehdä otannalla tai harkinnanvaraisesti. Yleensä historiatutkimuksissa käytetään analysoitavien dokumenttien valinnassa otannan sijasta harkintaa.

Historiatutkimuksen tyypillisiä aineistoja ovat erilaisista arkistoista kootut dokumentit. Lähimenneisyyteen tai nykyisyyteen sijoittuvien ilmiöiden taustoja avaavat aineistot voidaan koota esimerkiksi haastattelemalla, kyselyillä tai kertomuspyynnöillä.

Aineistonanalyysimenetelmät

Ilmiöön vaikuttavia taustoja voidaan analysoida laadullisten menetelmien avulla. Tyypillinen historiatutkimuksen menetelmä on hermeneuttinen analyysi. Laadullinen taustatekijöiden analyysi voi perustua myös aineiston lähilukuun ja sen kautta tavoitettavaan ilmiöiden ymmärrykseen. Taustatekijöitä voidaan jäsentää myös esimerkiksi teemoittelun avulla. Eri tieteenaloilla on omia sisällön ja muodon analyysitapoja, joiden avulla voidaan selittää historiallisia taustatekijöitä.

Tieteenfilosofiset suuntaukset

Humanististen tieteiden laadulliset analyysimenetelmät kiinnittyvät tieteenfilosofisessa kehyksessä interpretivismin eli tulkinnallisuuden suuntaukseen. Näkemykset ilmiön merkitysten tulkinnallisuudesta noudattavat relativismi ideaa subjektiivisuudesta merkitystenannossa.

Historiatutkimuksessa käytetyt hermeneuttiset analyysitavat ja erilaiset aineiston lähiluku-menetelmät perustuvat hermeneutiikan tieteenfilosofiseen suuntaukseen.

Tutustu tutkimusesimerkkeihin, joissa tavoitteena on ilmiöön vaikuttavien taustojen selvittäminen.

Maijala, Juha 2005. Maaseutuyhteisön kriisi. 1930-luvun pula ja pakkohuutokaupat paikallisena ilmiönä Kalajokilaaksossa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (pdf)