Kritiikki ja vaikuttaminen

Kriittisyys voi kohdistua esimerkiksi toimintatapoihin, käytäntöihin, teorioihin, ajattelutapoihin, arvottamiseen, esitettyihin tulkintoihin tai kielenkäyttöön. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena voi olla kritiikin muodostaminen johonkin edellä kuvattuun asiaan. Tutkimuksen ongelmanasettelussa pyritään tällöin hahmottaan asian nykytila ja osoittamaan siinä olevat ongelmat tai rakenteet, jotka ovat vaikuttaneet asian nykytilan muodostumiseen. Kritiikki voi samalla tähdätä asiaan vaikuttamiseen ja muuttamiseen toisenlaiseksi.

Humanistisen tutkimuksen tavoitteena voi olla myös tutkittavaan ilmiöön vaikuttaminen ja ilmiöön liittyvään muutokseen osallistuminen. Tunnusomaista tällaiselle ongelmanasettelulle on, että tutkittava ilmiö koetaan nykytilassaan puutteellisena, virheellisenä tai epätyydyttävänä ja ilmiöön haetaan tutkimuksen avulla muutosta. Tutkimuksen ongelmanasettelu muotoutuu usein muutokseen tähtäävän toimintojen suunnittelusta, osallistuvasta toiminnasta ja toiminnan vaikutusten arvioinnista.

Tutkimusstrategiat

Kritiikki voi kohdistua sekä konkreettisiin ilmiöihin että teoreettisiin käsitteisiin, malleihin tai ideologioihin. Kritiikkiin tähtäävä tutkimus voi siksi olla sekä teoreettista tutkimusta tai noudattaa empiirisen tutkimuksen periaatteita. Vaikuttamiseen tähtäävä tutkimus perustuu usein konkreettisen ilmiön havainnointiin ja ilmiöstä kootun aineiston tarkasteluun ja noudattaa siten empiirisen tutkimuksen periaatteita.

Ilmiön kritiikki ja siihen vaikuttaminen ja vaikuttamiseen tähtäävän toiminnan arvioiminen pohjautuvat usein laadullisen tutkimuksen strategioihin. Kun kritiikin tai vaikuttamisen kohteeksi on rajattu tietty kohde tai yksittäisiä kohteita, tutkimuksen strategiana on tapaustutkimus.

Kriittinen tutkimus voidaan hahmottaa omana tutkimusstrategiana, vaikka toki myös moniin muihin tutkimusstrategioihin voi sisältyä kriittinen näkökulma tutkittavaan ilmiöön.

Ilmiöön vaikuttamista ja vaikuttamisen arviointia lähestytään usein toimintatutkimuksen strategian avulla. Ilmiöön vaikuttamisessa ja vaikuttamisen tutkimuksessa voidaan käyttää hyväksi monien menetelmien yhdistämistä eli monimenetelmällisyyttä.

Aineistonhankintamenetelmät

Kun tutkimuksen tavoitteena on kritiikki tai tutkittavaan ilmiöön vaikuttaminen, tutkimuksessa käytetyt aineistot voivat olla monenlaisia. Siksi myös tutkittava aineisto voidaan koota erilaisten menetelmien avulla. Mielekkäiden aineistonhankintamenetelmien valintaan vaikuttaa kohdeilmiön erityispiirteet ja toimintaympäristö ja se, mihin tai keihin tutkimuksella halutaan vaikuttaa.

Toimintatutkimuksessa tutkimuksen aineistot ovat tyypillisesti tutkijan itsensä tai tutkimusryhmän kokoamia. Aineistot voivat sisältää monipuolisesti sekä valmiita dokumentteja että tuotettuja dokumentteja, jotka valmistuvat tutkimuksen tekemisen yhteydessä. Erilaisilla aineistotyypeillä saadaan ilmiöstä ja siihen vaikuttamisen keinoista ja vaikuttamisen arvioinnista monipuolinen kuva. Toimintatutkimuksessa aineistolla on erityinen asema: ilmiöön vaikuttaminen on eräänlaista vuoropuhelua aineiston kanssa. Toimintatutkimuksen strategialla tehtävän tutkimuksen aineisto hankitaan usein monipuolisesti esimerkiksi haastatteluilla, havainnoinnilla, osallistumisella tai erilaisilla kenttätyömenetelmillä.

Kriittisessä tutkimuksessa ei ole mitään vakiintunutta aineistonhankintamenetelmää, vaan ne riippuvat täysin kritiikin kohteesta. Usein kriittistä tutkimusta tehdään tekstiä tai kuvia analysoimalla, jolloin aineistona voivat olla valmiiksi aineistoksi kootut tai itse koottavat tekstit tai kuvat. Aineiston dokumentit voivat olla valmiita tai tuotettuja. Aineisto on voitu hankkia esimerkiksi haastattelemalla, keräämällä kertomuksia tai kokoamalla dokumentteja arkistoista.

Mikäli tutkittavasta kohteesta on olemassa vain rajallisesti aineistoa, tutkimus voidaan toteuttaa kokonaistutkimuksena. Jos tutkimuskohteesta on runsaasti saatavilla tai siitä on tuotettu runsaasti dokumentteja, kaikkia dokumentteja ei ole välttämättä mielekästä eikä usein edes mahdollista analysoida. Tällöin dokumenteista voidaan valita analysoitavaksi esimerkiksi harkinnanvaraisesti vain osa tai suorittaa otanta.

Aineistonanalyysimenetelmät

Kriittisen tutkimuksen ja toimintatutkimuksen strategioilla toteutetuissa tutkimuksissa käytetyt analyysimenetelmät ovat usein laadullisia. Tutkimuksen analyysissa voidaan hyödyntää monia eri menetelmiä, kuten narratiivista analyysia, keskustelunanalyysia, diskurssianalyysia, fenomenografista analyysia tai erilaisiin lähilukuihin perustuvia analyysimenetelmiä. Toimintatutkimuksessa käytettäviä analyysimenetelmiä ovat lisäksi teemoittelu ja tyypittely.

Tieteenfilosofiset suuntaukset

Humanististen tieteiden laadulliset analyysimenetelmät kiinnittyvät tieteenfilosofisessa kehyksessä interpretivismin eli tulkinnallisuuden suuntaukseen. Näkemykset ilmiön merkitysten tulkinnallisuudesta noudattavat relativismin ideaa subjektiivisuudesta merkitystenannossa.

Koska sekä kriittisessä että toimintatutkimuksessa analyysimenetelmät voivat olla hyvin monipuolisia, myös tutkimuksen tieteenfilosofinen perusta voi olla hyvin laaja. Tutkimus voi tukeutua muun muassa konstruktivismin tapaan hahmottaa tieto, todellisuus ja siinä olevien ilmiöiden merkitykset rakenteina, hermeneutiikan tapaan tulkita ilmiötä tai fenomenologian tapaan ymmärtää kokemusta ilmiöstä.

Eräissä kriittisen tutkimuksen orientaatioissa, kuten feministisessä tutkimuksessa, psykoanalyyttinen teoria on toiminut orientaation tieteenfilosofisena taustana. Kriittinen tutkimus on myös usein perustunut jälkistrukturalismin tai dekonstruktion ideoihin. Erityisesti kielen käyttöön ja sosiaalisen todellisuuden rakenteisiin kohdistunut kriittinen tutkimus on pohjautunut sosiaalisen konstruktionismin esittämään käsitykseen todellisuuden rakentumisesta.

Koska toimintatutkimuksen strategisena päämääränä on käytännön toiminta ja muutos, tutkimus tukeutuu pragmatismin suuntaukseen. Hyvin käytäntöön orientoitunut toimintatutkimus voi samalla noudattaa instrumentalismin periaatteita, jolloin teorioiden ja tieteellisten mallien ansiot nähdään ennen kaikkea niiden sovellettavuuden kautta.