Syy-seuraussuhteiden osoittaminen

tekijä: Tanja Tuulikki Välisalo Viimeisin muutos keskiviikko 18. marraskuuta 2009, 10.01
Humanistinen tutkimus voi tähdätä ilmiöiden välisten syy-seuraussuhteiden eli kausaliteetin havaitsemiseen ja osoittamiseen.

keha_ongelmanasetteluongelmanasetteluilmiöön vaikuttavien taustojen selvittäminenprosessien ajallisen kehityksen kuvaaminenilmiöiden välisten yhteyksien kuvaaminenteorian muodostaminentulevan ennustaminenkritiikki ja vaikuttaminenyksittäistapauksen kokonaisvaltainen ymmärtäminentyypittely ja luokittelukokemuksen kuvaaminenkäsitysten ja asenteiden kuvaaminenilmiöiden kielellisen rakentumisen ymmärtäminenkohteen tulkitseminenilmiön kuvaaminen ympäristössään

 

Syy-seuraussuhteiden osoittaminen tutkimuksen keinoin edellyttää kokeellista tutkimusasetelmaa. Ilmiöiden välisiä vuorovaikutussuhteita voidaan tietyin ehdoin tutkia myös muuttujien yhteisvaihtelua ja muuttujien välisen vaikutuksen voimakkuutta selvittämällä. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse kausaalisuhteen yksiselitteisestä osoittamisesta.

Tutkimusstrategiat

Kun tutkimuksen tavoitteena on selvittää ilmiöiden välisiä syy-seuraussuhteita konkreettisten havaintojen ja mittausten perusteella, tutkimus kuuluu empiirisen tutkimuksen piiriin. Kausaalisuhteen yksiselitteinen ja analyyttinen osoittaminen edellyttää määrällistä tutkimusstrategiaa. Laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan usein samankaltaisia syy-seuraussuhteiden selvittämiseen liittyviä kysymyksiä, mutta tarkastelut ovat tällöin kuitenkin usein enemmän ilmiöiden välisten yhteyksien kuvaamista kuin selkeiden kausaalisuhteiden analyyttista osoittamista.

Syy-seuraussuhteiden tarkastelu voi tukeutua pitkittäistutkimuksen strategiaan. Tällöin kausaliteettia tarkastellaan pitkän aikavälin osalta tutkimuskohteeksi valitun ilmiön kohdalla.

Kausaliteettia voidaan tarkastella esimerkiksi kokeellisen tutkimuksen strategian avulla.

Aineistonhankintamenetelmät

Syy-seuraussuhteita on mahdollista tutkia monenlaisista aineistoista. Siten myös tutkittava aineisto voidaan koota erilaisten menetelmien avulla. Aineistona voidaan käyttää kohteeseen liittyviä jo valmiiksi koottuja aineistoja, mikäli sellaisia on olemassa, tai aineisto voidaan koota itse. Aineisto voi koostua joko valmiista dokumenteista tai tutkittavat dokumentit voidaan tuottaa tutkimuksen tekemisen yhteydessä.

Mikäli tutkittavasta kohteesta on olemassa vain rajallisesti aineistoa, tutkimus voidaan toteuttaa kokonaistutkimuksena. Jos tutkimuskohteesta on runsaasti saatavilla tai siitä on tuotettu runsaasti dokumentteja, kaikkia dokumentteja ei ole välttämättä mielekästä eikä usein edes mahdollista analysoida. Tällöin dokumenteista on valittava analysoitavaksi vain osa. Valinta voidaan tehdä otannalla tai harkinnanvaraisesti.

Kausaalisuuden tarkastelun aineisto voidaan koota esimerkiksi kokeen tai kyselyn avulla.

Aineistonanalyysimenetelmät

Syy-seuraussuhteita voidaan analysoida määrällisesti. Tällöin analyysissa voidaan hyödyntää riippuvuussuhteiden analyysia, josta on olemassa monia erilaisia variaatioita.

Tieteenfilosofiset suuntaukset

Määrälliset analyysimenetelmät perustuvat positivismiin, jonka lähtökohtana on tiedon tuottaminen tarkkojen mittausten ja numeraalisten muuttujien avulla. Näkemykset mitattavissa olevan tiedon tarkkuudesta ja oikeudesta noudattavat realismin ideaa, jossa tieto näyttäytyy objektiivisena.