Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Tyypittely ja luokittelu

tekijä: Tanja Tuulikki Välisalo Viimeisin muutos torstai 25. helmikuuta 2010, 14.44
Humanistisen tutkimuksen eräs perustavoitteista on tutkimuskohteeseen liittyvien asioiden, ominaisuuksien ja käsitysten tyypittely ja luokittelu.

keha_ongelmanasettelu ongelmanasetteluilmiöön vaikuttavien taustojen selvittäminenprosessien ajallisen kehityksen kuvaaminenilmiöiden välisten yhteyksien kuvaaminensyy- ja seuraussuhteiden osoittaminenteorian muodostaminentulevan ennustaminenkritiikki ja vaikuttaminenyksittäistapauksen kokonaisvaltainen ymmärtäminenkokemuksen kuvaaminenkäsitysten ja asenteiden kuvaaminenilmiöiden kielellisen rakentumisen ymmärtäminenkohteen tulkitseminenilmiön kuvaaminen ympäristössään

Tutkimuksen ongelmanasettelu muotoutuu tutkimuskohteen ja sen sisältöjen systemaattisesta erittelystä, jäsentelystä ja lajittelusta, joka tähtää ymmärryksen lisäämiseen kohteesta. Tyypittelyn tavoitteena on muodostaa yleistämällä kohteesta ja sen ominaisuuksista tyyppejä. Luokittelussa tietoa tutkimus kohteesta jäsennellään erilaisiin kategorioihin ja ryhmiin. Tutkimuskohteen erittely ja jäsentely voi perustua myös teemoitteluun. Teemoittelussa kohteesta ja sen ominaisuuksista hahmotetaan niissä toistuvia teemoja. Tyypittely tai luokittelu voi olla myös tutkimuksen osatavoite, jonka lisäksi tutkimuksessa voi olla muita tavoitteita, jotka edelleen syventävät ymmärrystä tutkimuskohteesta.

Tutkimusstrategiat

Kun tutkimuksen tavoitteena on perehtyä jonkin olemassa olevan ilmiön ominaisuuksiin, tyyppeihin ja teemoihin sitä välittömästi tarkastelemalla tai siihen liittyvän aineiston avulla, tutkimus kuuluu empiirisen tutkimuksen piiriin. Tyypittelyn, teemoittelun ja luokittelun kohteena voi olla myös teoreettinen käsite, malli tai ideologia, jolloin tutkimus voi määrittyä teoreettiseksi tutkimukseksi. Tyypittely ja teemoittelu ovat yleensä laadullista tutkimusta. Luokittelu voi perustua sekä laadulliseen että määrälliseen tutkimukseen.

Tyypittely ja luokittelu voivat liittyä moniin tutkimusstrategisiin valintoihin: esimerkiksi etnografinen tutkimus, historiatutkimus, vertaileva tutkimus, kriittinen tutkimus tai hermeneuttinen tutkimus voi sisältää tyypittelyn ja luokittelun periaatteita.

Aineistonhankintamenetelmät

Ilmiön tyypittelyä ja luokittelua on mahdollista toteuttaa monenlaisista aineistoista. Siten myös tutkittava aineisto voidaan koota erilaisten menetelmien avulla. Aineistona voidaan käyttää ilmiöön liittyviä jo valmiiksi koottuja aineistoja, mikäli sellaisia on olemassa, tai aineisto voidaan koota itse. Aineisto voi koostua joko valmiista dokumenteista tai tutkittavat dokumentit voidaan tuottaa tutkimuksen tekemisen yhteydessä.

Mikäli tutkittavasta kohteesta on olemassa vain rajallisesti aineistoa, tutkimus voidaan toteuttaa kokonaistutkimuksena. Jos tutkimuskohteesta on runsaasti saatavilla tai siitä on tuotettu runsaasti dokumentteja, kaikkia dokumentteja ei ole välttämättä mielekästä eikä usein edes mahdollista analysoida. Tällöin dokumenteista on valittava analysoitavaksi vain osa. Valinta voidaan tehdä otannalla tai harkinnanvaraisesti.

Tyypittelyä ja luokittelua voidaan tehdä esimerkiksi arkistoaineistojen, haastattelujen, kyselyjen, havainnoinnin ja kertomusten pohjalta.

Aineistonanalyysimenetelmät

Tyypittelyn ja teemoittelun analyysimenetelmät noudattavat laadullisen analyysin periaatteita. Luokittelu voi perustua myös määrälliselle analyysille.

Tieteenfilosofiset suuntaukset

Humanististen tieteiden laadulliset analyysimenetelmät kiinnittyvät tieteenfilosofisessa kehyksessä interpretivismin eli tulkinnallisuuden suuntaukseen. Näkemykset ilmiön merkitysten tulkinnallisuudesta noudattavat relativismin ideaa subjektiivisuudesta merkitystenannossa.

Määrälliset analyysimenetelmät perustuvat positivismiin, jonka lähtökohtana on tiedon tuottaminen tarkkojen mittausten ja numeeristen muuttujien avulla. Näkemykset mitattavissa olevan tiedon tarkkuudesta ja oikeudesta noudattavat realismin ideaa, jossa tieto näyttäytyy objektiivisena.