Yksittäistapauksen kokonaisvaltainen ymmärtäminen

tekijä: Tanja Tuulikki Välisalo Viimeisin muutos tiistai 28. huhtikuuta 2009, 13.03
Humanistisessa tutkimuksessa voidaan rajautua tarkastelemaan tiettyä kohdetta tai yksittäisiä tapauksia.

keha_ongelmanasetteluongelmanasetteluilmiöön vaikuttavien taustojen selvittäminenprosessien ajallisen kehityksen kuvaaminenilmiöiden välisten yhteyksien kuvaaminensyy- ja seuraussuhteiden osoittaminenteorian muodostaminentulevan ennustaminenkritiikki ja vaikuttaminentyypittely ja luokittelukokemuksen kuvaaminenkäsitysten ja asenteiden kuvaaminenilmiöiden kielellisen rakentumisen ymmärtäminenkohteen tulkitseminenilmiön kuvaaminen ympäristössään

Tapaus voi olla esimerkiksi jokin taideteos, kirja, tapahtuma, vuorovaikutustilanne, henkilö, yhteisö tai käsite. Tunnusomaista tällaiselle ongelmanasettelulle on, että tutkimus rajautuu tutkimuskohteiden määrän suhteen hyvin kapeasti, mutta samalla kapeasti rajautuneeseen kohteeseen pyritään pureutumaan mahdollisimman syvällisesti ja selvittämään kohteen syvällisiä kulttuurisia ja yhteiskunnallisia rakenteita, merkityksiä, konteksteja tai vaikutuksia.

Tutkimusstrategiat

Koska tutkittava tapaus voi olla sekä konkreettinen olemassa oleva aineiston havainnollistama asia että teoreettinen käsite, malli tai ajattelutapa, tutkimusstrategiakin voi siksi noudattaa sekä empiirisen tutkimuksen että teoreettisen tutkimuksen periaatteita. Yleensä yksittäistapauksen tutkiminen perustuu empiirisen tutkimuksen periaatteeseen. Yksittäisen tapauksen syvällinen tutkiminen tukeutuu yleensä laadullisen tutkimuksen strategioihin. Monipuolisen kuvan saamiseksi kohteesta tutkimuksessa voidaan käyttää apuna myös määrällistä tutkimusta ja hyödyntää eri menetelmien yhdistämistä eli monimenetelmällisyyttä. Tiettyyn yksittäiseen kohteeseen tai pieneen joukkoon yksittäisiä kohteita keskittyvää tutkimusta kutsutaan tapaustutkimukseksi. Tapaustutkimusta voidaan käytännössä toteuttaa jonkin tarkemmin rajautuneen tutkimusstrategian sisällä.

Aineistonhankintamenetelmät

Kun tutkimuksen tavoitteena yksittäistapauksen kokonaisvaltainen ymmärtäminen, tutkimuksessa käytetyt aineistot voivat olla monenlaisia. Siksi myös tutkittava aineisto voidaan koota erilaisten menetelmien avulla. Mielekkäiden aineistonhankintamenetelmien valintaan vaikuttaa kohdeilmiön erityispiirteet ja tutkimuksen tarkempi kysymystenasettelu.

Tapaustutkimuksessa voidaan hyödyntää valmiiksi koottuja aineistoja, mikäli sellaisia on kohteesta saatavilla, tai aineistot voidaan koota itse. Aineistot voivat sisältää monipuolisesti sekä valmiita dokumentteja että tuotettuja dokumentteja, jotka valmistuvat tutkimuksen tekemisen yhteydessä. Tapaustutkimus toteutetaan yleensä kokonaistutkimuksena, jolloin kohteesta tarkastellaan kaikkia siihen olennaisesti liittyviä dokumentteja.

Tapaustutkimuksen strategialla tehtävän tutkimuksen aineisto voidaan hankkia esimerkiksi haastatteluilla, kyselyillä, havainnoinnilla, osallistumisella, kenttätyönä tai arkistotyöskentelyllä.

Aineistonanalyysimenetelmät

Tapaustutkimuksessa käytetyt analyysimenetelmät ovat usein laadullisia. Monimenetelmällisessä tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös määrällistä analyysia. Tutkimukseen valittu tarkempi analyysimenetelmä riippuu kysymyksenasettelusta. Analyysimenetelmät voivat olla esimerkiksi narratiivisia, keskusteluanalyyttisia, diskurssianalyyttisia, fenomenografisia, hermeneuttisia, semioottisia tai erilaisiin lähilukuihin perustuvia.

Tieteenfilosofiset suuntaukset

Humanististen tieteiden laadulliset analyysimenetelmät kiinnittyvät tieteenfilosofisessa kehyksessä interpretivismin eli tulkinnallisuuden suuntaukseen. Näkemykset ilmiön merkitysten tulkinnallisuudesta noudattavat relativismin ideaa subjektiivisuudesta merkitystenannossa.

Koska tapaustutkimuksessa analyysimenetelmät voivat olla hyvin monipuolisia, myös tutkimuksen tieteenfilosofinen perusta voi olla hyvin laaja. Tutkimus voi tukeutua muun muassa konstruktivismin tapaan hahmottaa tieto, todellisuus ja siinä olevien ilmiöiden merkitykset rakenteina tai hermeneutiikan tapaan tulkita ilmiötä.

Määrällistä tutkimusta yhdistävät analyysimenetelmät kiinnittyvät myös positivismin tieteenfilosofian suuntaukseen, jossa korostuvat muun muassa mittaamalla saadut tarkat tulokset.