Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Aiheeseen perehtyminen

tekijä: Tanja Tuulikki Välisalo Viimeisin muutos maanantai 27. syyskuuta 2021, 15.48
Tutkimuksen tekemisen ensimmäinen vaihe on sopivan tutkimusaiheen löytäminen ja aiheeseen liittyvän tiedon ja ongelmakentän kartoittaminen.

 

keha_prosessi aiheeseen perehtyminen tutkimuksen suunnittelu tutkimuksen_toteuttaminen raportoiminen etiikka

 

Jotta se, mitä tutkimuksessa halutaan ja aiotaan tehdä, pystyttäisiin jäsentämään mielekkäästi, tarvitaan valittuun aiheeseen perehtymistä aikaisemman tutkimuksen pohjalta, oman tutkimusaiheen rajaamista selkeäksi kokonaisuudeksi ja tutkimuksen lähtökohtien ja mahdollisten päämäärien pohtimista.

Tutkimuksen tämän vaiheen keskeisiä osa-alueita ovat:

 

Aiheen valinta

Sopivan ja mielekkään aiheen valitseminen on tutkimuksen ensimmäinen vaihe. Aiheen on oltava tutkijaa motivoiva, jotta mielenkiinto tutkimuksen tekemiseen säilyy pitkäjänteisen tutkimusprosessin ajan. Aiheen valinnassa on syytä kiinnittää huomiota siihen, onko aihe tutkijalle entuudestaan tuttu – täysin vieraaseen aihepiiriin perehtyminen vie aikaan. Aihetta valitessa voidaan myös pohtia, onko aiheesta tehty jo runsaasti tutkimusta. Tällöin omaperäisen näkökulman löytäminen ja uuden tiedon tuottaminen aiheesta voi olla työlästä. Toisaalta aihe, josta ei ole vielä minkäänlaista tutkimuksellista tietoa, voi osoittautua liian haasteelliseksi tutkimuskohteeksi. Aiheen valinnassa on otettava huomioon aiheen tutkimisen reunaehdot: onko aiheen tutkiminen ylipäänsä mahdollista. Mahdotonta aiheen tutkiminen on, jos siihen liittyvään aineistoon on mahdotonta päästä käsiksi, aineiston kokoaminen on teknisesti tai taloudellisesti mahdotonta tai aiheeseen liittyvää aineistoa ei ole olemassa. Aiheen valinnassa kannattaa myös ottaa huomioon se, että aiheen tutkimiseen on mahdollista saada ohjausta. Aiheen kiinnittyminen oman oppiaineen tai laitoksen tutkimuksen painoalueisiin tai tutkimushankkeisiin voi auttaa ja helpottaa tutkimuksen tekemistä. Tutkimus voidaan tehdä myös tilaustyönä, jolloin aihe saadaan tutkimuksen tilaajalta. Tilaustutkimuksissa sopivan ja mielekkään aiheen kriteerit ovat samat kuin muissakin tutkimuksissa.

Saaranen-Kauppinen, Anita ja Puusniekka, Anna, 2006. Tutkimusaiheet. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Turtinen, Irene. Aiheen valinta. Graduopas. Oulun yliopisto, kasvatustieteet. Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö.

Aiheen rajaaminen

Aiheen rajaaminen tarkoittaa valitun tutkimusaiheen tarkentamista siten, että tutkimuksen aihe täsmentyy ja kaventuu suppeammaksi. Rajaamisen perusteisiin vaikuttavat muun muassa tutkijan mielenkiinnon kohteet – tutkimus kannattaa kohdistaa aiheessa siihen, minkä tutkija kokee kiinnostavaksi. Eräs rajauksen perusteista on tutkijan taidot. Eri tavoin rajattuna aihe voi olla helpompi tai haasteellisempi tutkia. Tärkeä aiheen rajaukseen vaikuttava tekijä on tutkimukseen käytettävissä oleva aika. Varsinkin opinnäytteissä aihe kannattaa rajata napakasti. Kun rajaus on tiukka, aiheen tutkimisessa voidaan vastaavasti edetä syvemmälle. Aiheen rajauksen perusteena voi myös olla tavoite tuottaa erilaista tietoa kuin mitä aiheesta on aiemmin tutkimuksissa esitetty. Tällöin aihe rajataan aiemmasta tutkimuksesta poikkeavalla tavalla. Tutkimusaiheeseen voidaan tehdä useita erilaisia rajauksia. Rajaus voi kohdistua esimerkiksi aiheeksi valittuun ilmiöön tiettynä ajanjaksona, tietyssä ihmisryhmässä, tietyssä maantieteellisessä sijainnissa tai tietyssä aineistotyypissä. Eräs tapa rajata aihetta on tarkastella sitä vain tietystä näkökulmasta tai tietyn käsitteen avulla. Rajaamisen tapoja on lukemattomia.

Saukkonen, Pasi (toim.). Aiheen valinta ja sen rajaaminen. Tutkielmanteon tukisivut.

Routio, Pentti. Tutkimuksen rajaaminen. Tuotetiede. Taideteollisen korkeakoulun virtuaaliyliopisto.

Aiheen rajauksen lähtökohtia. Opinnäytetyöpakki. Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Aiempaan tutkimukseen tutustuminen

Aihetta valitessa, rajatessa ja tutkimusta suunniteltaessa on tärkeää tutustua aiheesta tehtyyn aiempaan tutkimukseen. Tutustuminen opastaa siihen, millaisia näkökulmia, käsitteitä, teorioita ja menetelmiä aiheen tutkimuksessa on jo käytetty ja antaa vinkkejä siitä, millaisiin näkökulmiin, käsitteisiin, teorioihin ja menetelmiin tutkijan kannattaa omassa tutkimuksessaan tukeutua. Tutustuminen aiempaan tutkimukseen näyttää samalla tutkijalle, miten tutkimusta ei kannata rajata tai millaisia tutkimuskysymyksiä ei kannata itselleen asettaa, jotta tutkija ei tulisi toistaneeksi jo tehtyä tutkimusta. Aiempaan tutkimukseen tutustuminen voi myös herättää tutkijassa kriittistä mielenkiintoa aiemmin esitettyjä tutkimustuloksia kohtaan. Tutustumisen yhteydessä tutkija voi koota kirjallisuuslistaa artikkeleista ja kirjoista, joihin tutkimuksen kuluessa on syytä tarkemmin perehtyä.

Aikaisempaan kirjallisuuteen/materiaaliin perehtyminen. Opinnäytetyöpakki. Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Mahdollisten tutkimusnäkökulmien ja käsitteiden kartoitus

Aiempaan tutkimukseen tutustuminen antaa tutkijalle tietoa siitä, millaisista näkökulmista aihetta on lähestytty ja millaisia käsitteitä aiheeseen ja sen tutkimukseen liittyy. Näkökulmalla tarkoitetaan teoriaa yleisempää tapaa lähestyä aihetta tarkastelemalla sitä tietystä tulokulmasta ja painottamalla tutkimuksessa tietynlaisia asioita tai kysymyksenasetteluja. Käsite tarkoittaa abstraktin idean kielellistä määritelmää, johon sisältyy käyttötilanteista ja käyttöyhteyksistä riippuvia merkitysrakenteita. Kartoittamisen avulla tutkija pystyy arvioimaan omaan tutkimukseensa sopivia käsitteitä ja mielekkäitä näkökulmia.

Trochim, William M., 2006. Problem Formulation. The Research Methods Knowledge Base, 2nd Edition.

Trochim, William M., 2006. Concept Mapping. The Research Methods Knowledge Base, 2nd Edition.