Tietosuoja ja henkilötiedot

Kaikissa EU-maissa alettiin keväällä 2018 soveltaa henkilötietojen käsittelyä sääntelevää lakia (General Data Protection Regulation, GDPR, suomeksi yleinen tietosuoja-asetus). Sen tarkoitus on suojata henkilötiedot aiempaa paremmin ja antaa enemmän tapoja hallita henkilötietojen käsittelyä. Tämä on tärkeää digitalisaation ja globalisaation myötä syntyvien uudenlaisten tietosuojakysymysten takia. Lisäksi yleinen tietosuoja-asetus yhtenäistää EU-maiden tietosuojasääntelyä.

Henkilötiedoiksi katsotaan kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön. Henkilötietoja ovat esim. nimi, IP-osoite tai jokin muu tunnusomainen tekijä kuten kasvokuva, ääni ja allekirjoitus. Nämä tiedot ovat tietoturvaluokitukseltaan luottamuksellisia. Lisäksi tietosuoja-asetuksessa nimetään erikseen ns. erityiset henkilötietoryhmät tai arkaluonteiset tiedot (rotu tai etninen alkuperä, poliittinen mielipide, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus, ammattiliiton jäsenyys, geneettisten tai biometristen tietojen käsittely henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten, terveyttä koskevat tiedot, luonnollisen henkilön seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevat tiedot). Nämä tiedot ovat salaisia, ja niiden käsittely on lähtökohtaisesti kielletty. Jos niitä kuitenkin tutkimuksessa käsitellään, siihen tarvitaan aina poikkeusperuste (nimenomainen suostumus osallistujilta / käsittely on tarpeen yleisen edun mukaisia tieteellisiä ja historiallisia tutkimustarkoituksia varten).

Tietosuoja-asetusta (EU 679/2016) ei kuitenkaan sovelleta, jos kyseessä on jo kuolleiden henkilöiden henkilötiedot tai jos tutkimuksessa ei kerätä lainkaan henkilötietoja vaan aineisto on esimerkiksi anonymisoitu jo aiemmin.

Lue lisää aiheesta:

Tietosuojavaltuutetun toimisto. Usein kysyttyä EU:n tietosuoja-asetuksesta, 2021.

Jyväskylän yliopisto. Tietosuojaohjeet tutkijoille, 2021.

Jyväskylän yliopisto. Tietosuojaohjeet opiskelijoille, 2021.