Tutkimuksen suunnittelu

tekijä: Tanja Tuulikki Välisalo Viimeisin muutos sunnuntai 02. helmikuuta 2014, 18.41
Tutkimuksen tekemisen toinen vaihe on tutkimuksen suunnittelu.

 

keha_prosessiaiheeseen perehtyminentutkimuksen suunnittelututkimuksen_toteuttaminenraportoiminenetiikka

 

Tutkimuksen tässä vaiheessa suunnitellaan yksityiskohtaisesti miten tutkimus etenee, mitä aineistoja ja menetelmiä tutkimuksessa käytetään ja valitaan sovellettavat teoreettiset lähestymistavat. Tutkimusaiheeseen perehdyttäessä saatu käsitys tutkimusaiheesta ja kiinnostavista tutkimuskysymyksistä muotoillaan suunnitteluvaiheessa kirjalliseen muotoon. Suunnittelun tuloksena tuotetaan kirjallisessa muodossa oleva tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelma on tutkimuksen kokonaisuuden tiivistetty kuvaus, joka voi täsmentyä ja elää tutkimuksen tekemisen kuluessa. Hyvän tutkimussuunnitelman laatiminen vaatii paneutumista tutkimusaiheeseen, aiheeseen liittyvän kirjallisuuden lukemista, teoreettisen ja metodologisen kirjallisuuden lukemista, mahdollisten aineistojen kartoittamista tai jo niihin alustavaa tutustumista ja visiointia tutkimuksen kulusta ja sen mahdollisista tuloksista.

Tutkimussuunnitelma toimii tutkijalle sekä tutkimusta ohjaavana työkaluna että dokumenttina, jolla tutkimusta voidaan esitellä muille henkilöille, kuten tutkimuksen ohjaajalle. Tutkimussuunnitelma on lisäksi keskeinen dokumentti, jolla tutkimukselle voidaan hakea rahoitusta erilaisista lähteistä. Tutkimussuunnitelman sisältö noudattaa yleensä samantapaista rakennetta. Sisällön muoto, painopisteet ja esitettyjen asioiden järjestys voivat kuitenkin vaihdella riippuen esim. tutkittavasta aiheesta. Jos tutkimussuunnitelma laaditaan rahoituksen hakemista varten, tulee sen noudattaa rahoittajan antamia ohjeita.

Tutkimuksen tämän vaiheen keskeisiä osa-alueita ovat:

 

Tutkimusongelman täsmentäminen ja konkreettisten tutkimuskysymysten muotoileminen

Tutkimuksen ongelmanasettelulla tarkoitetaan sellaisen ongelman hahmottamista, rajaamista ja muotoilua, joka tutkimuksessa pyritään ratkaisemaan. Ongelmanasettelussa on kyse tutkimuksen tekemistä motivoivan ja ohjaavan pohdinnan muotoilemisesta tutkimuksen tavoitteeksi. Ongelmanasettelussa on keskeistä pohtia, millaista tietoa ilmiöstä on tutkimuksessa tavoitteena tuottaa. Nämä tavoitteet ohjaavat tietyntyyppisten kysymysten esittämiseen tutkittavasta ilmiöstä. Ongelmanasettelu voi pilkkoutua pienemmiksi osa-ongelmiksi ja tutkimuksen edetessä se konkretisoituu tarkoiksi tutkimuskysymyksiksi.

Saukkonen, Pasi (toim.). Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys. Tutkielmanteon tukisivut.

Anttila, Pirkko. Kysymyksenasettelun problematiikkaa. Ylemmän AMK-tutkinnon metodifoorumi. Virtuaaliammattikorkeakoulu.

Anttila, Pirkko. Kysymyksenasettelu Ylemmän AMK-tutkinnon metodifoorumi. Virtuaaliammattikorkeakoulu.

Tutkimusongelmat ja -tehtävät sekä hypoteesit. Opinnäytetyöpakki. Kajaanin ammattikorkeakoulu.

 

Näkökulman ja teoreettisen viitekehyksen täsmentäminen

Teorialla tarkoitetaan tieteellistä, abstraktia selitystä tai selitysjärjestelmää. Sillä voidaan tarkoittaa myös oletusta, otaksumaa tai hypoteesia, joka vaatii vielä todistamista. Teoria voi olla hyvin laaja selitysmalli, jota hyödynnetään eri tieteenaloilla ja jota monet tutkijat ovat kehitelleet, tai hyvin suppea yksittäisen tutkijan kehittämä selitys. Näkökulmalla tarkoitetaan teoriaa yleisempää tapaa lähestyä aihetta tarkastelemalla sitä tietystä tulokulmasta ja painottamalla tutkimuksessa tietynlaisia asioita tai kysymyksenasetteluja. Teorian ja näkökulman käsitteet voivat tutkimuksessa limittyä läheisesti toisiinsa, sillä tietyt näkökulmat voivat sisältää tiettyjä teoreettisia oletuksia. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa tutkimuksen näkökulmaa ja mahdollisia teorioita täsmennetään valikoimalla tutkimukseen tutkimusongelman ratkaisemisen kannalta mielekkäitä näkökulmia ja teorioita. Näkökulmat ja teoreettinen viitekehys voivat vielä tarkentua tutkimuksen kuluessa aineistoon tutustumisen myötä.

Saukkonen, Pasi (toim.). Teoreettinen viitekehys. Tutkielmanteon tukisivut.

Saaranen-Kauppinen, Anita ja Puusniekka, Anna, 2006. Teoria ja tutkimus. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

 

Käsitteiden täsmentäminen

Käsite tarkoittaa abstraktin idean kielellistä määritelmää, johon sisältyy käyttötilanteista ja käyttöyhteyksistä riippuvia merkitysrakenteita. Käsitteet muodostavat monitasoisia käsitehierarkioita suhteessa toisiinsa – toiset käsitteet hahmottuvat yläkäsitteiksi, toiset yläkäsitettä jäsentäviksi alakäsitteiksi. Laadullisessa tutkimuksessa käsitteillä on korostunut merkitys, sillä tutkittavia ilmiöitä määritellään yleensä käsitteiden avulla ja tutkimus kohdistuu usein siihen, miten erilaisia ilmiöitä käsitteellistetään. Tutkijan on oltava työssään tietoinen siitä, mitä käsitteitä hän käyttää, millaisia merkityksiä ja arvoja niihin sisältyy ja mitä hän käsitteillä täsmällisesti tarkoittaa. Käsitteiden määrittely on olennainen osa tutkimusta. Käsitteiden lisäksi tutkimuksessa on usein tarpeellista käyttää erilaisia termejä. Termillä tarkoitetaan käsitettä, jolla on tieteenalalla vakiintunut merkitys. Termit ovat ammattisanastoa, joita ei tarvitse tutkimuksessa selittää.

Määrällisessä tutkimuksessa keskeinen vaihe käsitteiden määrittelyssä on niiden operationalisointi muuttujiksi. Tämä tarkoittaa sen määrittelyä, miten kyseisen muuttujan arvoja mitataan.

 

Hypoteesien ja odotettavissa olevien tulosten hahmottaminen

Hypoteesi tarkoittaa tutkimuksessa ehdotusta tutkimuksen tuloksista. Näitä ehdotuksia on tutkimuksessa tarkoitus testata ja todeta, pitivätkö hypoteesit paikkaansa. Hypoteesit syntyvät luovan ideoinnin tuloksena tutkijan muotoillessa ongelmanasettelua ja tutkimuskysymyksiä, tutustuessa tutkimusaineistoihin ja pohtiessa aineiston analyysin toteutusta ja sen mahdollisia tuloksia. Hypoteesit ovat tutkimusprosessin kannalta merkityksellisiä, sillä ne ovat prosessin oletettu päätös. Tutkimuksen edetessä voi kuitenkin osoittautua, etteivät prosessin alussa luodut hypoteesit pitäneet paikkaansa. Hypoteesin käsitettä käytetään erityisesti määrällisessä tutkimuksessa. Laadullisessa tutkimuksessa puhutaan yleensä oletuksista. Hypoteesin ja oletuksen käsitteet voidaan ymmärtää jatkumona, joista ensimmäinen kiinnittyy erityisesti määrälliseen ja jälkimmäinen laadulliseen tutkimusstrategiaan.

Trochim, Willia M., 2006. Hypotheses. Research Methods Knowledge Base, 2nd Edition.

 

Tutkimusaineiston kartuttaminen

Tutkimuksen suunnittelun yhteydessä kartutetaan tietoa siitä, millaisia aineistoja valitusta aiheesta on olemassa, missä aineistot sijaitsevat ja onko niiden käyttäminen tutkimuksessa mahdollista. Toisaalta voidaan hahmotella, millaista aineistoa aiheesta olisi mahdollista tuottaa tutkimuksen kuluessa esimerkiksi haastattelujen tai kyselyjen avulla.

Saaranen-Kauppinen, Anita ja Puusniekka, Anna, 2006. Millaista aineistoa ja miten? KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

 

Tutkimusstrategian, aineistonhankintamenetelmän ja aineistonanalyysimenetelmän valinta

Tutkimuksen suunnitteluvaiheeseen kuuluu tutkimusongelmaan sopivan tutkimusstrategian, aineistonhankintamenetelmän ja aineistonanalyysimenetelmän valinta. Tutkimusstrategia on tutkimuksen menetelmällisten ratkaisujen kokonaisuus, joka ohjaa tutkimuksen menetelmien valintaa ja käyttöä sekä teoreettisella että käytännöllisellä tasolla. Aineistonhankintamenetelmillä tarkoitetaan periaatteita ja tapoja, joilla tutkimuksen empiirinen aineisto kootaan tutkijan käyttöön. Analyysimenetelmällä tarkoitetaan tieteen tekemisessä käytettyä menettelytapaa, jolla tutkimusaineistoa käsitellään. Kyseessä on siis konkreettinen tekemisen tapa.

Saukkonen, Pasi (toim.), Tutkimusmenetelmät ja tutkimusaineistot. Tutkielmanteon tukisivut.

 

Tutkijan position hahmottaminen

Tutkijan positiolla tarkoitetaan tutkijan subjektin suhdetta tutkimusongelmaan, aineistoihin ja menetelmiin. Tutkijalle voi muodostua erityinen suhde tutkimusaiheeseen myös henkilökohtaisten motiivien, ominaisuuksien ja kulttuuristen ja sosiaalisten taustojen ja roolien kautta. Tiedonintressit, tiedostamattomat motiivit ja ideologiat vaikuttavat tutkijan position rakentumiseen. Positio voi olla myös hyvin tietoinen valinta, jolloin tutkija haluaa tukeutua tiettyihin ideologisiin tai teoreettisiin tiedontuottamisen vaikuttaviin lähtökohtiin. Toisissa tutkimusaiheissa ja ongelmanasetteluissa tutkijan positio muodostuu merkityksellisemmäksi ja vaikuttavammaksi kuin toisissa – positio voi muun muassa vaikuttaa merkittävästi siihen, miten tutkija tulkitsee aineistoaan ja ymmärtää siinä olevia merkityksiä ja millaisia tutkimustuloksia tutkija tuottaa. Positio voi aiheuttaa tutkimusetiikkaan liittyviä ongelmia tutkimuksen tekemisessä. Tutkijan position tiedostaminen on tärkeä osa tutkimusta. Niissä tutkimuksissa, joissa positio muodostuu merkitykselliseksi, tutkijan suhdetta aiheeseen on syytä pohtia myös tutkimustekstissä.

Saaranen-Kauppinen, Anita ja Puusniekka, Anna, 2006. Tutkijan asema. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

 

Työsuunnitelman ja aikataulun laatiminen

Tärkeä työväline tutkimuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa on työsuunnitelman ja aikataulun laatiminen. Ne ovat ensisijaisesti tutkimuksen tekoa jäsentäviä välineitä tutkijalle itselleen ja tutkimuksen ohjaajalle. Työsuunnitelmassa ja aikataulussa tutkimuksen teko jäsennetään kalenterin avulla pienemmiksi osiksi ja osatavoitteiksi siten, että tutkijalle muodostuu selkeä suunnitelma siitä, millaisten työvaiheiden kautta tutkimus etenee ja kuinka paljon aikaa kuhunkin työvaiheeseen käytetään. Työsuunnitelmaa noudattamalla tutkimus myös valmistuu aikataulun mukaisesti.

 

Tutkimussuunnitelman laatiminen

Tutkimussuunnitelma on keskeinen tutkimuksen tekemisen työväline. Tutkimussuunnitelman sisältö noudattaa yleensä rakennetta, jossa esitellään tutkimuksen tausta ja motivoidaan suunniteltua tutkimusta, luodaan katsaus aiheen aiempaan tutkimukseen, esitetään tutkimusongelma, tutkimuskysymykset ja mahdolliset hypoteesit, rajataan tutkimuksen näkökulma, teoreettinen viitekehys ja keskeiset käsitteet, esitellään tutkimuksen aineisto ja sen hankinta- ja analyysitapa, pohditaan tutkimuksen merkitystä ja hyödynnettävyyttä ja laaditaan lyhyt aikataulutettu työsuunnitelma. Tutkimussuunnitelmassa voi käyttää viitteitä ja sen loppuun voi koota suppean kirjallisuusluettelon. Tutkimussuunnitelman sisällön muoto, painopisteet ja esitettyjen asioiden järjestys voivat vaihdella riippuen esim. tutkittavasta aiheesta. Keskeistä suunnitelmassa on kuitenkin selkeä rakenne, hyvä kielellinen ilmaisu ja johdonmukaisuus.

Tarkki, Hanna, Mickwitz, Åsa ja Korhonen, Seija (toim.), 2004 - 2006. Tutkimussuunnitelma. Kielijelppi. Helsingin yliopiston kielikeskus.

Saaranen-Kauppinen, Anita ja Puusniekka, Anna, 2006. Tutkimussuunnitelma. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Lapintie, Kimmo. Ohjeita tutkimussuunnitelman laadintaa varten. Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto. (pdf)

Tutkimussuunnitelma. Suomen Akatemia.

Essentials of the Research Plan, 2005. Agency for Healthcare Research and Quality, Rockville, MD. U.S. Department of Health & Human Services.