Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Tutkimuksen toteuttaminen

tekijä: Tanja Tuulikki Välisalo Viimeisin muutos maanantai 27. syyskuuta 2021, 15.51
Tutkimuksen tekemisen kolmas vaihe on tutkimussuunnitelman toteuttaminen.

 

keha_prosessi aiheeseen perehtyminen tutkimuksen suunnittelu tutkimuksen_toteuttaminen raportoiminen etiikka

 

Toteutus on usein tutkimuksen työläin vaihe, jossa kerätään tutkimuksen empiirinen aineisto ja analysoidaan se suunnitelman mukaisesti. Usein aineiston kerääminen ja analysoiminen tuottaa tutkimukseen sellaisia ajatuksia ja näkökulmia, joita ei vielä tutkimussuunnitelman laatimisvaiheessa osattu ottaa huomioon. Tällöin tutkimussuunnitelmaa joudutaan täsmentämään tai muokkaamaan. Analyysin lopuksi tehdään johtopäätökset tai tulkinnat analyysin avulla aineistosta saaduista tuloksista. Johtopäätökset tai tulkinnat vastaavat asetettuihin tutkimuskysymyksiin.

Tieteellisessä tutkimuksessa johtopäätösten tekeminen perustuu päättelyyn. Päättely etenee oletuksista johtopäätösten tekemiseen ja päättelyn eteneminen pyritään tutkimuksessa perustelemaan aukottomasti tutkimuksen yleisölle. Perustelua ja päättelyn todistusketjua kutsutaan argumentaatioksi. Päättelytapoja ovat esimerkiksi induktio, deduktio, abduktio ja analogia. Tutkimuksen tasoa ja johtopäätösten pätevyyttä eli tutkimuksen luotettavuutta tulee arvioida koko tutkimusprosessin kuluessa. Luotettavuutta voidaan arvioida reliabiliteetin ja validiteetin käsitteiden avulla.

Tutkimuksen tämän vaiheen keskeisiä osa-alueita ovat:

 

Aineiston hankinta

Tutkimusaineisto on empiirisen tieteellisen tutkimuksen perusta. Tutkimusaineisto voi koostua jo valmiiksi olemassa olevista dokumenteista tai aineisto voidaan tuottaa tutkimuksen kuluessa. Valmiiden dokumenttien kokoaminen vaatii aluksi selvitystä siitä, mistä lähteistä dokumentteja on mahdollista löytää ja saada tutkimuskäyttöön. Valmiit dokumentit voivat olla esimerkiksi kirjoja, kuvia, asiakirjoja, kirjeitä tai mediatekstejä. Kun aineisto päätetään tuottaa tutkimuksen kuluessa, aineistonhankinta edellyttää huolellista suunnittelua. Tällöin on suunniteltava, miten esimerkiksi haastattelut, kyselyt tai tutkimuskohteen havainnointi toteutetaan ja dokumentoidaan. Tutkimuksessa käytettävää aineistoa ei välttämättä tarvitse koota itse. Tutkimusaineistot voivat olla jo valmiiksi koottuja. Valmiita aineistoja on voitu koota esimerkiksi jokin hankkeen, tutkimusprojektin tai viranomaisen toimien yhteydessä. Myös erilaiset organisaatiot ja instituutiot keräävät aineistokokonaisuuksia.

Tutkimuksessa on tärkeää hahmottaa, kuinka laaja aineisto on tutkimukseen riittävä ja kuinka systemaattinen aineiston on tutkimusongelman ratkaisemiseksi oltava. Toisista aihepiireistä on mahdollista koota runsaasti aineistoa. Tällöin tutkijan on päätettävä, milloin aineisto on tutkimuksen laajuuteen ja tutkimusongelman ratkaisemiseen mitoitettuna riittävä. Tietyt tutkimusongelmat edellyttävät sitä, että tutkija on onnistunut kokoamaan hyvin systemaattisen ja eheän aineiston, jolloin aineistoa voidaan käsitellä esimerkiksi tilastollisesti. Tutkijan on myös arvioitava sitä, millainen aineisto vastaa tutkimusongelmaan – välttämättä kaikki tutkimusaiheeseen liittyvät dokumentit eivät ole relevantteja tutkimusongelman ratkaisemisen kannalta. Aineiston hankinnassa tulee huomioida myös tutkijan taidot. Tiettyjen aineistojen kokoaminen ja käsittely on vaativampaa tai vaatii erilaisia taitoja kuin toisten.

Tutustu Menetelmäpolkuja humanisteille -sivustolla esiteltyihin aineistonhankintamenetelmiin.

 

Aineiston analyysi

Tutkimuksessa aineistoa analysoidaan siten, että aineiston perusteella voidaan tutkimusongelmasta todeta jotakin tieteellisesti pätevää. Aineiston analyysimenetelmien valintaan vaikuttaa se, millaiseen ongelmanasetteluun tutkimuksella halutaan vastauksia. Tietynlaisten ongelmanasettelujen ratkaisemiseen on mielekästä ja luontevaa valita tietynlaiset analyysimenetelmät. Eri analyysimenetelmien suosio tutkimuksissa heijastaa tieteen muutoksia ja trendejä. Jotkin analyysimenetelmät ovat olleet aiemmin käytetympiä kuin nykyisin. Samoin nykyajasta voidaan havaita suosittuja ja runsaasti käytettyjä menetelmiä. Eri tieteenaloilla tietyistä analyysimenetelmistä voi olla omia sovelluksia – tieteenalan traditiot ja aineistotyypit vaikuttavat analyysimenetelmien soveltamiseen alan tutkimuksessa. Tieteenaloilla voi olla kehitetty myös aivan erityisiä tieteenalakohtaisia analyysimenetelmiä, jotka eivät ole yleisesti käytössä muilla tieteenaloilla. Tutkimuksessa voidaan kehittää myös oma aineiston analyysitapa tai -sovellus yhdistämällä erilaisia menetelmiä tai luomalla uusi tapa käsitellä aineistoa. Kaikissa tapauksissa tutkimustekstissä tulee aineiston analyysimenetelmän valintaa perustella ja analyysin toteutusta kuvailla tai havainnollistaa. Aineiston analyysimenetelmän valinnassa tulee huomioida myös tutkijan taidot. Tietyt analyysimenetelmät ovat vaativampia tai vaativat erilaisia taitoja kuin toiset.

Tutustu Menetelmäpolkuja humanisteille -sivustolla esiteltyihin aineiston analyysimenetelmiin.

Saaranen-Kauppinen, Anita ja Puusniekka, Anna, 2006. Analyysin äärellä. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Saaranen-Kauppinen, Anita ja Puusniekka, Anna, 2006. Aineiston käsittely ja alkutoimenpiteet. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

 

Johtopäätösten ja tulkintojen tekeminen

Tutkimusaineiston analyysin esittely tutkimustekstissä ei vielä pelkästään osoita tutkimuksen tuloksia. Tutkijan tulee analyysin perusteella vetää tutkimuksen johtopäätökset tai tehdä analyysin perusteella tulkintoja tutkittavasta aiheesta. Olennaista johtopäätösten ja tulkintojen muodostamisessa on havaita niiden yhteys muuhun tutkimuskirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen. Johtopäätökset tai tulkinnat ovat tutkimuksen varsinainen tulos ja ne pitää tutkimustekstissä erikseen argumentoida. Johtopäätökset tai tulkinnat vastaavat tutkimusongelmaan ja antavat vastauksia tutkimuskysymyksiin. Erilaisissa ongelmanasetteluissa tutkimuksen johtopäätösten ja tulkintojen esittämistavat eroavat: toisissa tutkimuksissa johtopäätökset tai tulkinnat on mahdollista esittää napakoina toteamuksina, toisissa tutkimuksissa, kuten esimerkiksi historiatutkimuksissa, johtopäätökset tai tulkinnat voivat olla tiivistyksiä tutkimuksessa esiin tulleista keskeisistä teemoista tai ilmiöistä.

Saaranen-Kauppinen, Anita ja Puusniekka, Anna, 2006. Analyysi ja tulkinta. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Routio, Pentti. Toteava tutkimus. Tuotetiede. Taideteollisen korkeakoulun virtuaaliyliopito.

Routio, Pentti. Tietojen arvioiminen. Tuotetiede. Taideteollisen korkeakoulun virtuaaliyliopisto.

 

Päättely

Tieteellisessä tutkimuksessa tiedon tuottaminen perustuu erilaisiin päätelmiin. Päättely etenee oletuksista johtopäätöksiin tiettyjen perusteiden kautta. Päättelyn perusteiden esittämistä ja päättelyn kulun todistamista kutsutaan argumentaatioksi. Päättelytapoja voidaan jäsentää erilaisia. Yleisimpiä tapoja kutsutaan induktioksi, deduktioksi, abduktioksi ja analogiaksi. Induktiossa tuotetaan yleistys tai teoria yksittäisten ilmiöiden havainnoinnin perusteella. Deduktiossa tuotetaan yksittäistapausta koskeva päätelmä yleistyksen avulla. Abduktio on rationaalisuuteen ja todennäköisyyteen perustuvaa päättelyä, jossa pyritään parhaaseen mahdolliseen selitykseen käytettävissä olevien todisteiden perusteella. Analogiassa päätelmiä tuotetaan rinnastamalla samantapaisiksi katsottuja asioita tai ilmiöitä keskenään.

Päättely. Wikipedia, vapaa tietosanakirja.

Reasoning. Wikipedia, the free encyclopedia.

Niskanen, Vesa A. Päättely. Kohti tutkivaa työtapaa ja Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet -kurssi.

Trochim, William M., 2006. Deduction & Induction. Research Methods Knowledge Base, 2nd Edition.

 

Tutkimustulosten luotettavuus ja pätevyys

Tutkimuksen tasoa, johtopäätösten pätevyyttä ja tutkimuksen luotettavuutta tulee arvioida koko tutkimusprosessin kuluessa. Eräs tapa kohottaa tutkimuksen luotettavuutta on käyttää tutkimuksessa erilaisia aineistotyyppejä, teorioita, näkökulmia tai analyysimenetelmiä. Tätä kutsutaan triangulaatioksi. Siinä pyritään osoittamaan, että saatu tutkimustulos ei ole sattumanvarainen, vaan että samaan tulokseen voidaan päätyä erilaisilla lähestymistavoilla. Triangulaation idea soveltuu paremmin tiettyihin tutkimuksiin kuin toisiin. Niissä laadullisissa tutkimusmenetelmissä, jotka korostavat subjektin merkitystä tulkinnallisten tulosten tuottamisessa, idea triangulaatiosta ei ole samalla tavalla relevantti.

Tutkimuksen pätevyyttä ja luotettavuutta voidaan arvioida määrällisessä tutkimuksessa reliabiliteetin ja validiteetin käsitteiden avulla. Reliabiliteetilla tarkoitetaan analyysin johdonmukaisuutta ja mittaustulosten toistettavuutta. Validiteetilla tarkoitetaan sitä, että tutkimuksessa aineiston analyysimittarit ovat päteviä: ne mittaavat sitä, mitä niiden on tarkoitus mitata.

Laadullisessa tutkimuksessa voidaan soveltaa tietyin osin reliabiliteetin ja validiteetin käsitteitä. Laadullisessa tutkimuksessa on olennaista arvioida tutkimuksen uskottavuutta ja luotettavuutta. Laadullisen tutkimuksen tulokset eivät esimerkiksi saa olla sattumanvaraisia ja tutkimuksessa käytetyillä menetelmillä on voitava tutkia sitä, mitä tutkimuksessa on tarkoitus tutkia. Käytettyjen käsitteiden on sovittava tutkimusongelman ja aineiston sisältöihin. Luotettavuutta voidaan arvioida laadullisessa tutkimuksessa monin tavoin. Eräs laadullisen tutkimuksen luotettavuuteen liittyvä näkökulma on yleistettävyys tai siirrettävyys: ovatko tutkimuksen tulokset yleistettävissä tai siirrettävissä myös muihin kohteisiin tai tilanteisiin.

Paaso, Eija. Mittaaminen: Mittarin luotettavuus. KvantiMOTV – Kvantitatiivisten menetelmien tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Saaranen-Kauppinen, Anita ja Puusniekka, Anna, 2006. Tutkimuksen luotettavuus ja arviointi. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Anttila, Pirkko. Triangulaatio. Ylemmän AMK-tutkinnon metodifoorumi. Virtuaaliammattikorkeakoulu.

Anttila, Pirkko. Tutkimuksen reliabiliteetti. Ylemmän AMK-tutkinnon metodifoorumi. Virtuaaliammattikorkeakoulu.

Anttila, Pirkko. Tutkimuksen validiteetti. Ylemmän AMK-tutkinnon metodifoorumi. Virtuaaliammattikorkeakoulu.

Saukkonen, Pasi (toim.). Validius ja reliaabelius. Tutkielmanteon tukisivut.