Haasteet

Ongelmat iittyvät tyypillisesti projektin aikatauluttamiseen, ryhmädynamiikkaan tehtävänjakoineen sekä opiskelijan “vastuun ja vapauden” dilemmaan.

“Kun tehdään tiimeissä, niin kaikki eivät ole tyytyväisiä kaikkien panokseen. Tämä nousi ehkä vasta raportointivaiheessa esiin.”

Aikataulutuksessa haasteita on tyypillisesti niin yhteisten tapaamisaikojen kuin opiskelijoiden omien tapaamisten sopimisessa. Osa opiskelijoista saattaa asua toisella paikkakunnalla, osa olla mukana työelämässä.  

Aikataulut kannattaa sopia, merkitä esimerkiksi kurssikalenteriin sekä kehottaa sopimaan opiskelijoiden omat tapaamiset varhaisessa vaiheessa, jousto- ja muutosvaralla. Myös mahdollisuudesta osallistua etänä on hyvä sopia heti. Rajoituksia voivat toki asettaa esimerkiksi yhteistyökumppanin aikataulut. Aikataulut voi olla hyödyllistä ottaa mukaan myös ryhmiä muodostettaessa: jollekulle etäpalaverit sopivat, toisilla varattuja ovat kaikki tiistai- ja torstai-illat koko projektin ajan.

Ryhmäyttämiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä opiskelijoiden ryhmädynamiikka on yksi projektin haastekohdista. Osa osallistujista voi olla kokeneita projektityöskentelijöitä, joiden opintoihin ryhmässä suoritettavia kursseja kuuluu runsaasti, osa ei ole vielä tehnyt ainoatakaan projektityötä. Persoonat ovat erilaisia, kuten myös tavoitteet projektin suhteen.

"Jos ryhmässä ei tunneta toisiaan, niin ei uskalleta sanoa sitten toiselle, eli ryhmäyttäminen. Ryhmäytyminen on tosi iso osa, vaikka projekti tehdään asia edellä, se tehdään tunteiden kautta."

Ryhmäyttämiseen liittyviä materiaaleja ja neuvoja löytyy runsaasti verkosta sekä kirjallisuudesta. Tiimihengen luomiseen ei tarvitse kuulua laululeikkejä, ellei niin haluta!

“Kun opiskelijat eivät hae ohjausta, voi taustalla olla sellainen että on totuttu summatiiviseen arviointiin. Opiskelijat kokevat tämän formatiivisen arvioinnin koko prosessin turhana, että miksi hakisin prosessin aikana apua. Opiskelijakulttuuriin liittyvä juttu, peruskoulusta ja muualta.”

Tyypillistä on, että vasta projektin loppumetreillä selviää työskentelyssä olleen ongelmia, vastuiden jakautuneen epätasaisesti tai joidenkin tiimeissä olleen niin kutsuttuja vapaamatkustajia. Ohjaaja ei voi hengittää niskaan jatkuvasti, mutta työskentelyn seuraaminen lienee monesti paikallaan. Ohjausta, apua ja neuvoja kannattaa kehottaa hakemaan, mutta myös luoda kontaktia erilaisilla välitapaamisilla, pienillä tehtävillä sekä ryhmien tapaamisilla. Jätä kynnys ottaa yhteyttä tarpeeksi matalaksi, tee itsestäsi helposti lähestyttävä ja kysele ryhmien kuulumisia myös itse!

“Projektipäämäärän epämääräisyys on joskus hyvä, kun ei ole ollut rajoituksia ja raameja sisällölle, joskus ehkä nopeuttaisi jos olisi selkeä päämäärä ja kohde mitä tavoitellaan.”

“Projektit ovat holistista tekemistä, ei kannata lähteä laskemaan työsuunnitelmasta että paljonko on käyttänyt aikaa ja montako kontaktiopetusta on jäljellä.”

Projektin aikataulutus voi olla haastavaa myös ohjaustaholle. Oletko valmiina vastaamaan sähköpostiin, kun iltaa ennen tulosten esittelyä tilaajalle saat hätääntyneitä sähköposteja ryhmältäsi? Projektit vaativat myös opettajalta jatkuvaa hereilläoloa, valmiutta soveltaa ja ratkoa projektin kuluessa ilmenneitä asioita ja haasteita. Toisille tämänkaltainen työskentely sopii, toisille ei.