Parhaat käytännöt

tekijä: Ines Maria Mikaela Sirén Viimeisin muutos torstai 30. syyskuuta 2021, 09.24
  • Panosta alkuvaiheeseen. 
    Ennen projektin alkutapaamista on paljon tehtävää. Mikä on projektin tarkoitus, aikataulu, ketä siihen osallistuu ja mihin lopputulokseen tähtäätte? Epämääräisyys voi olla inhottava asia ensimmäiseen tapaamiseen saapuvalle opiskelijalle, mutta selkeä projektisuunnitelma auttaa myös sinua projektin hahmottamisessa. Yhdessä sovitut projektin "pelisäännöt" ovat haastateltavien mukaan oiva tapa sitouttaa osallistujat projektiin

    Ennen projektia kannattaa huomio kiinnittää myös itse osallistujien mukaansaamiseen. Saavatko opiskelijat tiedon projektista ja sopiiko se heidän aikatauluihinsa? Tämä vaihe kiinnittyy myös aikaisempiin projekteihin: tyytyväiset osallistujat jakavat varmasti eteenpäin kehotuksen osallistua projektiin. Markkinoi, mainosta ja kirjoita kurssikuvaus kuntoon! Ilmoittautumisvaiheessa voi olla myös hyvä hetki ottaa selvää osallistujien projektiin liittyvistä kiinnostuksenkohteista, ajankäytön mahdollisuuksistaan sekä kenties jo mielessä olevista ideoista projektitöiksi.

  • Ole valmis epämääräisyyteen ja ennakoimattomiin asioihin.
    Se on liian hyvin suunniteltu projekti, jos ongelmia ei tule, totesi eräs haastateltavamme. Yllätyksiin, muutoksiin ja epätietoisuuteen kannattaa kuitenkin varautua ajatuksien tasolla. Mitä jos yhteistyökumppani yllättäen vetäytyy, entä jos yhden ryhmän avainhenkilö sairastuu ennen tärkeää välietappia tai huomiseksi pitäisi saadakin 20 opiskelijaa autoiltua naapurikuntaan? Riskienhallintaa on hyvä pohtia ja kirjata ylös jonkinlainen riskianalyysi.  Riskeistä ja niiden hallinnasta voit lukea tarkemmin esimerkiksi Kai Ruuskan Pidä projekti hallinnassa -kirjan sivuilta 248-258.

  • Verkostoidu.
    Usea haastateltava kertoi saaneensa projekteilleen yhteistyökumppaneita tai tilaajia niin yliopiston sisältä, lähialueilta, järjestöistä kuin oppiaineensa alumnien kautta. Pohdi, millaiset yhteistyöt hyödyttäisivät teitä molempia.

    Eräs haastateltava kuvaili yhteistyökumppanin mukaan pyytämisen sujuvan loppuviimein seuraavanlaisesti "Yleensä aina muodostan kysymyksen jotenkin näin 'haluaako Jyväskylän kaupunki olla mukana tukemassa monikielisyyttä ja kielen ja kulttuurin moninaisuutta?'. Se on vähän sama kuin feissareiden 'oletko kiinnostunut ihmisoikeuksista?' -kysymys, eihän siihen oikein voi sanoa että ei olla."

    Monen haastateltavan mukaan vaikein osuus on yhteistyökumppanin mukaan saaminen ensimmäisen kerran, joten älä huoli kankeaa aloitusta! Yhteistyökumppanien kanssa on parasta olla myös ajoissa liikkeellä: esimerkiksi yritysmaailman ja yliopiston toimintasyklit ovat erilaisia.

  • Laita oppimisalustat kuntoon.
    Käytättekö Moodlea, Optimaa, Koppaa vai kenties Yammeria? Kannattaa pohtia, haluaako opiskelijoiden opettelevan jonkin täysin uuden alustan tai sovelluksen osana kurssisuoritusta. Mikä tai mitkä vastaavat projektinne tarpeisiin parhaiten? Toimimaton tekniikka tympii itse kutakin!

    Opiskelijoiden keskenään käyttämää viestintä- ja tiedonjakoalustaa ei haastateltaviemme mukaan kannata tiukasti määrittää, mutta vaihtoehtoja on hyvä antaa: kävisikö kaikille esimerkiksi WhatsApp, Facebook tai Slack? 

    Oma oppimisalustansa on kurssin fyysinen tapaamistila. Pääsevätkö kaikki sinne ja mihin aikoihin, mitä välineitä sieltä projektia varten löytyy? Tietokoneet, kahvinkeittimet ja muut vastaavat lisäävät myös opiskelijoiden viihtyvyyttä.

  • Sovi aikataulut selkeiksi, mutta joustaviksi.
    Milloin projekti alkaa, milloin ovat etenemisen välitarkistukset, milloin pitäisi olla valmista? Pieniin osiin "välitsekkauksilla" pilkottu projektin etenemisen tarkkailu mahdollistaa projektien paremman ohjaamisen ja näin johdattaa parempiin lopputuloksiin. Määrittää kannattaa myös se, miten tapaamisista poissaoloon suhtaudutaan. 

    Pelivaraa tapaamisten suhteen kannattaa kuitenkin pitää: liian tiukaksi laaditut osallistumiskäytänteet saattavat karsia opiskelijoita.

  • Ota selvää projektin osallistujista.
    Ovatko projektisi osallistujat ensimmäisen vuoden opiskelijoita vai jo opintojensa loppusuoralla? Kuka kaipaa enemmän ohjausta, kuka palauttaa tehtävät joka tapauksessa? Kun tiedät opiskelijoista enemmän kuin nimen ja sähköpostiosoitteen, voi ohjaamista muokata sopivammaksi. Projektin osallistuja kannattaa myös ryhmäyttää tiimityöskentelyn sujuvoittamiseksi.

    Eräs haastateltavamme muistutti myös seuraavasta: "Teen itsestäni helposti lähestyttävän kertomalla melko avoimesti itsestäni. Tiedän, että se hämmästyttää monia opiskelijoita, kun kerron esimerkiksi perheestäni tai muusta yliopistoon liittymättömästä seikasta. Olen huomannut, että se alentaa kynnystä kääntyä puoleeni kun tietää muutakin kuin nimen ja sen, että olen opettaja."

  • Pidä taskussasi idea tai pari.
    Joskus ryhmä saattaa jumittua paikalleen tai aihe levitä resursseihin nähden liian laajaksi. Mitäs sitten tehtäisiin? Valmiiden ideoiden ja aiheiden tarjoaminen saattaa urauttaa opiskelijoita ja jättää vähemmän tilaa näiden omille ajatuksille, mutta eteenpäin vieviä ajatuksia, materiaaleja tai työvälineitä kannattaa olla valmiina.

    Yhden ryhmän kanssa lähdettiin ihan pohtimaan ilmiöopetusta ja sen toteutusta eri ympäristöissä, tai on voitu sanoa vaikka että katsokaas, mitä opetussuunnitelmissa on. Yleensä ongelma on se, että aihe on liian laaja, pitää etsiä se ydin.

    Aikaisempien projektien lopputulosten näyttämisestä opiskelijoille haastateltavilla oli erilaisia kokemuksia: ne saattavat auttaa nykyisissä projekteissa, mutta myös tuottaa kopioita aikaisemmista toteutuksista. 

    Kiinnostavaa luettavaa: scaffolding-metodi, joka liittyy oppimisen oikea-aikaiseen, minimaaliseen tukemiseen.

  • Projektissa olet ohjaaja, et opettaja.
    Opettajan asenne on tärkeä, se millaisella olemuksella menet siihen tilanteeseen, totesi eräs haastateltavamme. Jos niin on sovittu, ovat opiskelijat toteuttamassa omaa projektiaan, eivät opettajan projektia. Monen haastateltavan mukaan yksi projektimuotoisen opetuksen suurimpia haasteita on se, miten saada opiskelijat suhtautumaan opettajaan ohjaajana, ei kärjistetysti ilmaistuna auktoriteettimaisena opettajana, jonka antamat vinkit ja esimerkit on otettava vastaan ja toteutettava sellaisinaan.

    Lopputulos saattaa olla erilainen kuin mitä itse ajatellut, se kannattaa ottaa huomioon ja siihen varautua mielessään. 

Viilaa arviointikäytännöt kuntoon.

"Huono arviointi on suorastaan rikollista", muotoili eräs haastateltavamme. Pohdi siis, mitä olet projektissa arvioinnilla mittaamassa: onko pääpaino lopputuloksessa, ryhmätyöskentelyn sujuvuudessa, substanssiosaamisen kertymisessä vai esimerkiksi projektinhallintataidoissa? Arvioinnin tulee olla sopusoinnussa kurssin tavoitteiden sekä suoritustavan kanssa. Suuri osa haastateltavista kertoi käyttävänsä projekteissaan itsearviointeja tai ryhmien sisäisiä vertaisarviointeja, osa suoritti myös väliarviointeja pitkin kurssia. Kokemukset väliarvioinneista olivat hyviä; niiden avulla ryhmillä ja yksittäisillä opiskelijoilla oli mahdollisuus "muuttaa projektinsa suuntaa" ennen loppuarviota


Kun puolivälissä saa tietoa siitä, miten on mennyt ja mitä voisi kehittää, ei tule loppuarvioinnissa niin yllätyksiä. Ja jos menee loppupuoli hyvin, voi se vitonen olla mahdollinen.

Osa kertoi antavansa ryhmien kaikille jäsenille samat arvosanat, osan mielestä taas näin toimiminen olisi epäreilua erisuuruisten työpanosten ja -suoriutumisien takia. Osa taas muodosti arvosanan opiskelijoiden omien arvioiden perusteella, pitäen itsellään veto-oikeuden muuttaa numeroa yhden suuntaan tai toiseen. Arviointi koettiin projekteissa yhdeksi haasteellisimmista asioista: kattavan arvioinnin suunnittelu ja toteuttaminen koettiin hyvin aikaavieväksi. Muutama haastateltava kertoi luoneensa projektiaan varten yleisluontoisen arviointitaulukon, jonka perusteella suorituksien arviointi oli helpompaa.

  • Lopuksi pura, palkitse ja jätä paikat kuntoon seuraaville.

Projekti on päättynyt, työt esitelty yhteistyökumppaneille ja arvosanat viittä vaille Korpissa. Projektin loppuvaiheessa kannattaa muistaa myös niin kutsuttu jälkihoito, projektikokemuksen purkaminen. Palautteen keräämisen ja arvioinnin lisäksi haastateltavat kertoivat esimerkiksi tehneensä viimeisestä tapaamisesta epämuodollisemman kahvittelutilaisuuden, jossa projektista keskusteltiin osapuolten kesken, osa taas jakoi opiskelijoille tilaajan ja ohjaajan allekirjoittaman projektitodistuksen. 

Unohtaa ei sovi myöskään viimeistelyä tilaajan puolella. Kiitä, keskustele ja pyydä palautetta projektista myös tilaajataholta. Tilaajan hyvä kokemus ei ainoastaan saa häntä työskentelmään sinun kanssasi uudestaan, vaan luo myös mielikuvaa koko edustamastasi organisaatiosta sekä muista opiskelijaprojekteista.

Kurssin lopussa saattaa myös olla oivallinen hetki esitellä muita käynnissä tai tulossa olevia projekteja: onnistuneen projektin jälkeen opiskelija saattaa olla sitä mieltä, että projektityöskentely on juuri hänen juttunsa.