Tiedonlähteet eri tarpeisiin

tekijä: Eeva Marjatta Koponen Viimeisin muutos keskiviikko 15. maaliskuuta 2017, 15.40

Arkitieto ja tieteellinen tieto

Tiedonhankinnan tavoite tutkimusprosessissa on löytää tieteellisiä lähteitä tietystä aiheesta. Ennen tiedonhankinnan aloittamista on tärkeää ymmärtää arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero. Seuraavassa taulukossa vasemmalla on luonnehdintoja arkitiedosta ja oikealla kuvaillaan tieteellistä tietoa. Yksi keskeinen ero on, että arkitieto usein muodostuu yksittäisten havaintojen tai kokemusten pohjalta eikä arkitiedon käsitteitä yleensä pysähdytä pohtimaan. Tieteellinen ajattelu puolestaan vaatii systemaattisuutta ja käsitteiden analysointia. Lisäksi tieteellinen tieto on julkista: tieteellisessä keskustelussa on oleellista, että väitteet pystytään perustelemaan ja että keskustelu rakentuu aiemman tutkimuksen varaan. Tieteellisten tutkimustulosten tulee olla toistettavissa ja tieteellisin menetelmin perusteltuja.

Arkitieto, arkiajattelu ja keskustelu

Tieteellinen tieto, tieteellinen ajattelu ja keskustelu

  • kyseenalaistamatonta
  • usein tiedostamatonta
  • yksittäisiin valikoiviin havaintoihin perustuvaa
  • usein epäjohdonmukaista
  • irrallisiksi jääviä erillistietoja ja niiden pohjalta yleistyksiä
  • kyseenalaistavaa, kriittistä
  • tutkimuksellisesti, tieteellisin menetelmin perusteltua
  • julkista, väitteet ja perustelut esiteltävä
  • systemaattista
  • muodostaa kokonaisuuksia ja uusia ajattelumalleja
  • perustuu "ilmeisyyksiin", traditioihin, uskomuksiin ja omiin mieltymyksiin
  • käyttää monia tieteen käsitteitä, mutta ilman kontekstuaalista merkitysten ja suhteiden analyysia ikään kuin merkitys olisi aina sama ja yleisesti tiedetty
  • johtaa helposti eipäs - juupas asetelmiin
  • operoi käsitteillä, niiden kontekstuaalisen merkityksen ja suhteiden tutkimisella
    • työstät hakutermejäsi käsiteanalyysien avulla
  • taustalla erilaiset tiedeorientaatiot, esimerkiksi jako ihmistieteet - luonnontieteet
  • punnitaan tiedeyhteisöissä käytävien kriittisten keskustelujen avulla
  • soveltuu arkipäivän rutiineihin
  • soveltuu myös tutkimusaiheeseen tutustumiseen ja tutkimuskohteeksi
  • vaatii systemaattista ja mahdollisimman kattavaa aikaisemman tutkimuksen kartoittamista
  • tavoitteena aiempien tutkimustulosten vertailu ja oman itsen asemointi osana tätä perinnettä
  • tiedonlähteitä esimerkiksi Google ja Wikipedia
  • suunnitelmallisen tiedonhankinnan prosessimalli ja tiedonhankintasuunnitelmatyökalu auttavat ymmärtämään tieteellisen tiedonhankinnan kompleksista kokonaisuutta, ts. tieteellisen ajattelun syvenemistä
  • ne tukevat myös työelämässä sovellettavan adaptiivisen asiantuntijuuden kehittymistä
  • samalla opit Kirjastotuutorin avulla tarvittavat taidot yksittäisiä tiedonhakuja varten

Huomaa myös, että...

  • tutkimustuloksista kirjoitetaan myös yleistajuisesti
    • Sanomalehdissä, yleisaikakauslehdissä ja internetissä
    • Tällöin aihe on tieteellinen, mutta lähteesi ei sitä ole. Et siis voi viitata esim. Googleen tai Wikipediaan tieteellisenä lähteenä,
  • tiedonlähteet, kuten JYKDOK-tietokanta, voivat sisältää sekä tieteellistä että ei-tieteellistä aineistoa.
    • Alakohtaiset tai yleiset tieteelliset tietokannat ovat luotettavin tiedonlähde silloin, kun haet tieteellistä tietoa. Tästä saat tarkempaa tietoa Kirjastotuutorin osiossa 2.
  • tutkija itse vastaa käyttämänsä aineiston tieteellisyyden arvioinnista.
  • tieteellisyyden arvioinnista tarkemmin Hae lähteet -osiossa.

Tiedonlähteitä

Tiedonlähteitä ovat esimerkiksi erilaiset tietokannat, hakuteokset ja hakukoneet, joiden avulla haetaan erilaisia julkaisutyyppejä (eli dokumenttityyppejä), kuten kirjoja ja artikkeleita. Tiedontarve, eli se, mihin tarkoitukseen ja millaista tietoa tarvitset, vaikuttaa tiedonlähteen valintaan.Seuraavasta taulukosta näet lyhyesti, millaisia tiedonlähteitä kannattaa käyttää eri tarkoituksiin. Tiedonlähteiden käytöstä tarkemmin osiossa 2. Hae lähteet.

Tiedontarve

Tiedonlähde-ehdotuksia

Aiheeseen tutustuminen

Tieteenalan perusteokset, hakuteokset, kirjallisuuskatsaukset, opinnäyteet, tutkijoiden somesivut, muu keskustelu aiheesta

Alustava tieteellinen tiedonhaku aiheella

JYKDOK / Kirjaston kokoelmat (kirjat) ja JYKDOK / Kansainväliset e-aineistot, Google Scholar
Tieteellisen työn lähteiden systemaattinen tiedonhaku

Oman alasi tietokannat; muista huomioida tieteenalasi julkaisukäytännöt

  • Tietokannat haetaan JYKDOKin perushaulla. JYKDOKissa voit hakea tietokannan nimellä tai voit hakea eri tieteenalojen tietokantoja. Katso seuraavan sivun ohje Näin haet tietokantoja.
  • Oman tieteenalasi tiedonhankintasivuilta voit tarkistaa minkänimisiä tietokantoja tieteenalallasi käytetään:
    Tiedonhankinta eri tieteenaloilla
Tietty kirja (kun tiedät etsimäsi kirjan nimen)

JYKDOK
E-kirjat sisältyvät JYKDOKiin, mutta voit myös hakea tietystä e-kirjakokoelmasta (esim. Ebrary).

Tietty artikkeli (kun tiedät etsimäsi artikkelin nimen) JYKDOK / Kotimaiset artikkelit (ARTO) ja JYKDOK / Kansainväliset e-aineistot, monet kansainväliset tietokannat, myös Google ja Google Scholar
  • Tietokantojen käyttöoppaita
  • Mikäli löydät vain viitteen artikkeliin, mutta et artikkelia kokotekstinä, tarkista viitteestä lehden nimi, ja ks. tästä taulukosta kohta Tietty lehti
Tietty lehti (kun tiedät etsimäsi lehden nimen) JYKDOKin perushaku lehden nimellä
Tietty fakta Hakuteokset ja verkon hakukoneet
Sanan käännös MOT-sanakirjasto
Tietty käsite Hakuteokset
Tutkimusmenetelmät
(kun etsit tietoa tutkimusmenetelmistä)
Tutkimusmenetelmät
Tutkimusaineistot
(kun etsit tietoa tutkimusaineiston hankintamenetelmistä tai valmiista aineistoista)
Aineistonhankintamenetelmät (MeHu)

next.png