Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Navigation

Tiedonlähteet eri tarpeisiin

tekijä: Eeva Marjatta Koponen — Viimeisin muutos tiistai 14. kesäkuuta 2022, 13.03

Arkitieto ja tieteellinen tieto

Tiedonhankinnan tavoite tutkimusprosessissa on löytää tieteellisiä lähteitä tietystä aiheesta ja hahmottaa, millaista tieteellistä keskustelua aiheesta on käyty. Löytämäsi lähteet ovat tekstisi rakennuspalikoita, jotka muodostavat perustan omille johtopäätöksillesi ja havainnoillesi. Tieteellinen kirjoittaminen on vuoropuhelua lähteiden kanssa ja niiden välillä.

Ennen tiedonhankinnan aloittamista on tärkeää ymmärtää arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero. Seuraavassa taulukossa vasemmalla on luonnehdintoja arkitiedosta ja oikealla kuvaillaan tieteellistä tietoa.

Arkitieto, arkiajattelu, arkikeskustelu

Tieteellinen tieto, tieteellinen ajattelu, tieteellinen keskustelu

Tiedonmuodostus
  • kyseenalaistamatonta ja usein tiedostamatonta
  • perustuu yksittäisiin valikoiviin havaintoihin
  • keskustelu voi olla yksityistä tai julkista
  • usein epäjohdonmukaista
  • irrallisiksi jääviä tietoja ja niiden pohjalta yleistyksiä
  • johtaa helposti eipäs-juupas asetelmiin
  • kyseenalaistavaa ja kriittistä
  • tutkimuksellisesti ja tieteellisin menetelmin perusteltua
  • keskustelu on julkista, ja väitteet ja perustelut on esiteltävä aiemman tutkimuksen pohjalta
  • systemaattista
  • muodostaa kokonaisuuksia ja uusia ajattelumalleja
  • punnitaan tiedeyhteisöissä käytävien kriittisten keskustelujen avulla
Konteksti
  • saatetaan käyttää tieteen käsitteitä, mutta ilman kontekstuaalista merkitysten ja suhteiden analyysia ikään kuin merkitys olisi aina sama ja yleisesti tiedetty
  • perustuu ilmeisyyksiin, traditioihin ja uskomuksiin
  • käsitteiden kontekstuaaliset merkitykset ja keskinäiset suhteet ovat tärkeitä. Työstät aiheesi käsitteistä hakutermejä käsiteanalyysin avulla – tästä tietoa seuraavilla sivuilla.
  • taustalla erilaiset tiedeorientaatiot, esimerkiksi jako ihmistieteet-luonnontieteet
Tarkoitus
  • soveltuu arkipäivän rutiineihin
  • soveltuu myös tutkimusaiheeseen tutustumiseen ja tutkimuskohteeksi
  • Tavoitteena on aiempien tutkimustulosten vertailu ja oman itsen asemointi osana jatkumoa, mikä vaatii systemaattista ja kattavaa aikaisemman tutkimuksen kartoittamista.

 
Tiedonlähteet
  • Lähteitä esimerkiksi Google ja Wikipedia, uutiset, tuttujen kanssa käydyt keskustelut
  • Tiedonlähteinä esim. tieteelliset tietokannat ja lähteinä niistä löytyvät tieteelliset artikkelit

Suunnitelmallisen tiedonhankinnan malli ja tiedonhankintasuunnitelma ohjaavat ymmärtämään tieteellisen tiedonhankinnan kompleksista kokonaisuutta. Tavoitteena on tieteellisen ajattelun syveneminen, joka tukee työelämässä sovellettavan adaptiivisen asiantuntijuuden kehittymistä.

Huomaa, että...

  • Tieteellisistä aiheista kirjoitetaan myös yleistajuisesti esimerkiksi sanomalehdissä, yleisaikakauslehdissä ja Wikipediassa. Tällöin aihe on tieteellinen, mutta lähteesi ei ole. Et voi viitata esim. Wikipediaan tieteellisenä lähteenä tai etsiä lähteitä googlettamalla.
  • Tiedonlähteet, kuten JYKDOK-tietokanta, voivat sisältää sekä tieteellistä että ei-tieteellistä aineistoa.
  • Tieteenalakohtaiset tai monitieteiset tieteelliset tietokannat ovat luotettavin tiedonlähde silloin, kun haet tieteellistä tietoa. Tutkija itse vastaa käyttämänsä aineiston tieteellisyyden arvioinnista. Näistä asioista saat tarkempaa tietoa Kirjastotuutorin osiossa 2.

 

Tiedontarve ohjaa tiedonlähteiden valintaa

Tiedontarve, eli se, mihin tarkoitukseen ja millaista tietoa tarvitset, vaikuttaa tiedonlähteen valintaan. Tiedonlähteitä ovat esimerkiksi erilaiset tietokannat, joiden avulla haetaan erilaisia lähteitä kuten kirjoja ja artikkeleita. Seuraavasta taulukosta näet alustavasti, millaisia tiedonlähteitä tai lähteitä kannattaa käyttää eri tarkoituksiin. Aiheesta tarkemmin osiossa 2.

Tiedontarve

Tiedonlähde tai lähde

Aiheeseen tutustuminen

Tieteenalan perusteokset, hakuteokset, kirjallisuuskatsaukset, opinnäytteet, tutkijoiden somesivut, muu keskustelu aiheesta, Google. Huom. Google ei sovi tieteelliseen tiedonhakuun, mutta aiheeseen tutustumisessa siitä voi olla apua.

Alustava tieteellinen tiedonhaku aiheella

 JYKDOK / Kirjaston kokoelmat (kirjat) ja JYKDOK / Kansainväliset e-aineistot, Google Scholar, oman alasi tietokannat

Tieteellisen työn lähteiden systemaattinen tiedonhaku, tieteellisten artikkeleiden haku

Oman alasi tietokannat ja JYKDOK; muista huomioida tieteenalasi julkaisukäytännöt (tarkempaa tietoa osiossa 2).
Tietty kirja (kun tiedät etsimäsi kirjan nimen)
  • JYKDOK
    • E-kirjat sisältyvät JYKDOKiin, mutta voit myös hakea tietystä e-kirjakokoelmasta (esim. Ebrary).
    • E-kirjojen käyttöopas
Tietty artikkeli (kun tiedät etsimäsi artikkelin nimen)
  • JYKDOK / Kotimaiset artikkelit (ARTO)
  • JYKDOK / Kansainväliset e-aineistot
  • Monet tietokannat, myös Google ja Google Scholar, kun tiedät artikkelin nimen
  • Mikäli löydät vain viitteen artikkeliin, mutta et artikkelia kokotekstinä,
    • tarkista viitteestä lehden nimi, ja etsi JYKDOKin perushausta lehden nimellä: onko lehti kirjastossa paperisena?
    • hae Googlesta artikkelin nimellä: löytyykö artikkeli avoimesti verkosta?
Tietty lehti (kun tiedät etsimäsi lehden nimen) JYKDOKin perushaku lehden nimellä
Tietty fakta Hakuteokset ja verkon hakukoneet
Sanan käännös MOT-sanakirjasto
Tietty käsite Hakuteokset
Tutkimusmenetelmät
(kun etsit tietoa tutkimusmenetelmistä)
Tutkimusaineistot
(kun etsit tietoa tutkimusaineiston hankintamenetelmistä tai valmiista aineistoista)