Tiedonlähteet eri tarpeisiin
Arkitieto ja tieteellinen tieto
Tiedonhankinnan tavoite tutkimusprosessissa on löytää tieteellisiä lähteitä tietystä aiheesta ja hahmottaa, millaista tieteellistä keskustelua aiheesta on käyty. Löytämäsi lähteet ovat tekstisi rakennuspalikoita, jotka muodostavat perustan omille johtopäätöksillesi ja havainnoillesi. Tieteellinen kirjoittaminen on vuoropuhelua lähteiden kanssa ja niiden välillä.
Ennen tiedonhankinnan aloittamista on tärkeää ymmärtää arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero. Seuraavassa taulukossa vasemmalla on luonnehdintoja arkitiedosta ja oikealla kuvaillaan tieteellistä tietoa.
|
Arkitieto, arkiajattelu, arkikeskustelu |
Tieteellinen tieto, tieteellinen ajattelu, tieteellinen keskustelu | |
|---|---|---|
| Tiedonmuodostus |
|
|
| Konteksti |
|
|
| Tarkoitus |
|
|
| Tiedonlähteet |
|
|
Suunnitelmallisen tiedonhankinnan malli ja tiedonhankintasuunnitelma ohjaavat ymmärtämään tieteellisen tiedonhankinnan kompleksista kokonaisuutta. Tavoitteena on tieteellisen ajattelun syveneminen, joka tukee työelämässä sovellettavan adaptiivisen asiantuntijuuden kehittymistä.
Huomaa, että...
- Tieteellisistä aiheista kirjoitetaan myös yleistajuisesti esimerkiksi sanomalehdissä, yleisaikakauslehdissä ja Wikipediassa. Tällöin aihe on tieteellinen, mutta lähteesi ei ole. Et voi viitata esim. Wikipediaan tieteellisenä lähteenä tai etsiä lähteitä googlettamalla.
- Tiedonlähteet, kuten JYKDOK-tietokanta, voivat sisältää sekä tieteellistä että ei-tieteellistä aineistoa.
- Tieteenalakohtaiset tai monitieteiset tieteelliset tietokannat ovat luotettavin tiedonlähde silloin, kun haet tieteellistä tietoa. Tutkija itse vastaa käyttämänsä aineiston tieteellisyyden arvioinnista. Näistä asioista saat tarkempaa tietoa Kirjastotuutorin osiossa 2.
Tiedontarve ohjaa tiedonlähteiden valintaa
Tiedontarve, eli se, mihin tarkoitukseen ja millaista tietoa tarvitset, vaikuttaa tiedonlähteen valintaan. Tiedonlähteitä ovat esimerkiksi erilaiset tietokannat, joiden avulla haetaan erilaisia lähteitä kuten kirjoja ja artikkeleita. Seuraavasta taulukosta näet alustavasti, millaisia tiedonlähteitä tai lähteitä kannattaa käyttää eri tarkoituksiin. Aiheesta tarkemmin osiossa 2.
Tiedontarve |
Tiedonlähde tai lähde |
|---|---|
|
Aiheeseen tutustuminen |
Tieteenalan perusteokset, hakuteokset, kirjallisuuskatsaukset, opinnäytteet, tutkijoiden somesivut, muu keskustelu aiheesta, Google. Huom. Google ei sovi tieteelliseen tiedonhakuun, mutta aiheeseen tutustumisessa siitä voi olla apua. |
|
Alustava tieteellinen tiedonhaku aiheella |
JYKDOK / Kirjaston kokoelmat (kirjat) ja JYKDOK / Kansainväliset e-aineistot, Google Scholar, oman alasi tietokannat |
|
Tieteellisen työn lähteiden systemaattinen tiedonhaku, tieteellisten artikkeleiden haku |
Oman alasi tietokannat ja JYKDOK; muista huomioida tieteenalasi julkaisukäytännöt (tarkempaa tietoa osiossa 2).
|
| Tietty kirja (kun tiedät etsimäsi kirjan nimen) |
|
| Tietty artikkeli (kun tiedät etsimäsi artikkelin nimen) |
|
| Tietty lehti (kun tiedät etsimäsi lehden nimen) | JYKDOKin perushaku lehden nimellä |
| Tietty fakta | Hakuteokset ja verkon hakukoneet |
| Sanan käännös | MOT-sanakirjasto |
| Tietty käsite | Hakuteokset |
| Tutkimusmenetelmät (kun etsit tietoa tutkimusmenetelmistä) |
|
| Tutkimusaineistot (kun etsit tietoa tutkimusaineiston hankintamenetelmistä tai valmiista aineistoista) |
|
