Verkkolehden lukijan opas

tekijä: Matti-Petteri Rajahonka Viimeisin muutos torstai 24. maaliskuuta 2016, 10.37
Yhteenveto verkkolehtien saatavuudesta ja käytöstä Jyväskylän yliopistossa

Mitä on käytettävissä ja miten?

Lähes kaikki Jyväskylän yliopistoon tilattavat tieteelliset aikakauslehdet ovat nykyisin käytettävissä sähköisinä versioina yliopiston verkkoalueella. Verkkolehdet ovat haettavissa JYKDOK-tietokannasta lehden nimellä. Kunkin lehden Lisää vaihtoehtoja -linkin takaa näet, mistä alkaen ja mistä palvelusta lehti on JY:ssä käytettävissä. Huomaa, että lehteen voi olla useampia yhteyksiä, joista voi olla käytettävissä eri aikajaksot.

Arkistojen pituus Jyväskylän yliopiston kirjaston tilaamissa lehdissä vaihtelee. Vaikka arkistot tavallisimmin alkavat 1990-luvun loppupuolelta, osasta lehtipalveluita saa artikkelit aivan ensimmäisestä numerosta alkaen.

Lehtien kokonaiset artikkelit avautuvat Jyväskylän yliopiston verkossa. Etäkäyttö myös muualta kuin kampukselta onnistuu, kun kirjaudut yliopistoverkkoon JYKDOK-tietokannan kautta. Lisätietoa etäkäytöstä.

JYKDOKissa lehdet ovat pääosin kirjaston tilaamia. Lisäksi niissä on vapaasti käytettäviä ns. open access -lehtiä. Valtaosa verkkolehdistä tilataan kansallisena FinELib-yhteishankintana. Jonkin verran on myös muuta kautta tilattuja lehtiä.

Miksi artikkeli ei avaudu?

Tavallisesti lehtien sisällysluettelot ja usein myös abstraktit ovat verkossa vapaasti luettavina, mutta kokonaiset artikkelit avutuvat vain tilaajille. Kun yrität avata artikkelin lehdestä, johon meillä ei ole käyttöoikeutta, artikkeli ei avaudu, vaan saat joko tarjouksen ostaa artikkeli tai sinulta pyydetään käyttäjätunnuksia. Lähes aina käyttäjätunnusten kysyminen siis tarkoittaa, että Jyväskylän yliopistossa ei ole lehden käyttöoikeutta, eikä tunnuksia ole saatavana kirjastosta. Käyttäjien tunnistus perustuu IP-osoitteisiin, käyttäjätunnuksin avautuvia lehtiä on kaikkiaan vain muutama.

E-lehden käyttö yliopiston verkon ulkopuolelta edellyttää että sinulla on voimassa olevat JY:n verkkotunnukset ja että kirjaudut yliopiston verkkoon ennen lehden avaamista. Käytä aina e-lehtiä JYKDOKin kautta. Näin tehdessäsi vältät ongelmia artikkelin avaamisessa.

Mahdolliset ongelmat johtuvat yleensä tilausten uudistamis- tai maksuvaiheessa syntyneistä välittäjien ja kustantajien välisistä tietokatkoksista. Koska lehtiä on paljon, niitä ei juuri pystytä systemaattisesti seuraamaan. Niinpä ongelmat tulevat esiin nimenomaan käyttäjien tiedottamana. Painettujen kylkiäisenä aiemmin tulleet verkkoversiot saattavat myös muuttua maksullisiksi, jolloin ne poistuvat valikoimista. Kustantajat eivät aina tiedota etukäteen muutoksista.

Lehdet voivat olla tilapäisesti poissa myös kustantajan tai kirjaston palvelinten päivityksen tms. vuoksi. Jos et pääse lehteen, joka meillä pitäisi olla käytössä, ilmoita asiasta kirjastoon.

Millä tahansa lehdillä voi olla ilmaisia näytenumeroita ja ajoittain lehdillä voi olla ilmaisjaksoja, jolloin artikkelit voi saada ilman tilausta. Nämä ovat kuitenkin vain tilapäisiä etuja, ellei ole kyse ns. open access -lehdestä.

Karenssiajat ja käyttösopimusehtojen vuosirajat

Myös ns. karenssiaika (embargo) tai käyttäjäsopimuksessa määritelty vuosiraja voivat olla syynä siihen, ettei artikkeli ole kokotekstinä saatavana tai ettei artikkeli avaudu, vaikka lehti näyttää olevan saatavana. Karenssiaika on kustantajan uusille numeroille asettama käyttöviive ja niitä esiintyy lähinnä isoissa tietokannoissa käyttössä olevissa lehdissä. Karenssin pituus on tavallisimmin yksi vuosi. Karenssiaikakäytäntö on kustantajien liiketaloudellisista tavoitteista lähtenyt keino estää kirjastoja lopettamasta painettujen lehtien tilaus.

Usein lehtien käyttöoikeus on käyttäjäsopimuksessa määritelty alkamaan vasta jostakin tietystä vuodesta alkaen, vaikka vanhempaa arkistoaineistoa olisikin tarjolla. Kokotekstit avautuvat sovitusta vuodesta eteenpäin, mutta sitä vanhemmasta aineistosta voi selata vain viitteitä ja tiivistelmiä, kokotekstiartikkeleihin pääsy on estetty. Useimmiten kokotekstit ovat käytettävissä 1990-luvun loppupuolelta alkaen.

E-lehdet opetuksessa

Elektronisten lehtien artikkeleita saa käyttää osana kurssikoosteita, jos kurssi on tarkoitettu organisaation omaan käyttöön ja toteutetaan yliopistoverkon sisällä. Lehtien käyttösopimuksissa on erillinen maininta koskien artikkeleiden käyttöä osana kurssimateriaalia ja yleinen sanamuoto sopimuksissa on: "Saa koota aineistosta kurssimateriaalia organisaation omaan käyttöön". Kuitenkin joissakin tietokannoissa on luvalle annettu käyttöä tarkentavia usein lähdeviitteisiin tai kurssin kestoon liittyviä reunaehtoja, joten sopimustekstit kannattaa lukea läpi ennen kurssimateriaalin kokoamista.

JY:n käytössä olevien FinELib-konsortion kautta hankittujen lehtipakettien käyttöoikeudet selviävät FinELibin sivuilta kohdasta Käyttöehdot. Etsi taulukosta aineiston nimi ja kohta "Mitä saa tehdä?" (Permitted Uses).

Muiden kuin FinELibin kautta tilattujen lehtien käyttöoikeudet selviävät lehtien omilta sivuilta.

Verkkoaineistoja on mahdollista linkittää verkko-opetusmateriaaliin. Huolehdi että linkitys toimii JY:n verkossa ja etäkäytössä. Lue lisää linkitysohjeestamme.

Verkkolehtipalveluita ja niiden ominaisuuksista

Eri kustantajien palvelut vaihtelevat. Luonnontieteiden ja tekniikan aloilta olevissa lehdissä erilaiset ominaisuudet ovat tällä hetkellä pisimmälle vietyjä, joskin muiden alojen kustantajat myös kehittävät palveluitaan.

Arkiston selaus ja haku

Selaus ja haku ovat tavanomaisimmat toiminnot. Tavallisesti voit valita perushaun ja monipuolisemman haun välillä, ja voit kohdistaa haun esim. artikkelin tekijään, otsikkoon, abstraktiin tai kokotekstiin. Lehden sivulla on yleensä linkki myös kyseisen kustantajan kaikkien lehtien hakuun. Huomaa! Jos haku kohdistuu useaan lehteen, saatujen viitteiden kautta kokotekstit avautuvat niistä lehdistä ja niiltä aikajaksoilta, jotka kuuluvat JY:n tilaukseen. Kaikista haun tuloksena saaduista viitteistä ei siis välttämättä ole kokotekstiä saatavana.

Lehtipalveluiden haut ovat aina kustantaja- tai välittäjäkohtaisia. Kaikkiin JY:ssä käytettävissä oleviin lehtiin ulottuvaa hakua ei valitettavasti ole, mutta useiden kustantajien lehtiin ulottuvia hakuja voit tehdä tieteenalakohtaisissa viitetietokannoissa. Näissäkin viitteissä on yleensä toimiva linkitys tilattujen lehtien artikkeleihin.

Tallennusmuodot

Tavallisimmin sisällysluettelot ja abstraktit ovat html-tallennusmuodossa ja kokonaiset artikkelit pdf-muotoisia. Pdf-muotoisten artikkeleiden lukeminen vaatii maksuttoman Adobe Acrobat Reader -apuohjelman. Ohjelman asennuslinkki on lähes aina sivuilla, joilla pdf-tiedostoja on. Kun ohjelma kerran on asennettu, se latautuu itsestään aina, kun pdf-muotoisia tiedostoja halutaan avata. Pdf-muotoiset artikkelit ovat "näköistallenteita" painetun version artikkeleista. Käytössä voi olla muitakin tallennusmuotoja, jotka saattavat vaatia apuohjelman latauksen Acrobatin tapaan.

Keskeiset monitieteiset verkkolehtipalvelut

"Lisäarvoa"

    • Henkilökohtaisesti räätälöitäviä palveluita, My Research tms,, on nykyisin lähes kaikilla kustantajilla. Henkilökohtaisen sivun tekeminen vaatii rekisteröitymisen. Sivuille voi tallentaa tärkeitä lehtiä, artikkeleita tai hakuprofiilinsa. Yleensä kustantajat tarjoavat käyttäjille myös ns. alert-palveluna automaattisesti määräajoin tehtäviä, määritellyn hakuprofiilin mukaisia hakuja.
    • Sisällysluettelopalvelut, ns. alert-, eTOC- tms. palvelut, tarjoavat lehden sisällysluettelon tai joissakin tapauksissa ilmoituksen uuden numeron ilmestymisestä omaan sähköpostiin. Palvelun käyttäjäksi vaaditaan rekisteröityminen.
    • Julkaisukuntoon valmistuneet artikkelit tulevat monissa lehdissä verkkoon jo ennen varsinaisen numeron ilmestymistä. Palvelu voi olla nimeltään vaikkapa Articles ASAP tai Forthcoming Articles.
    • Lisäaineistot. Jotkin kustantajat, lähinnä luonnontieteiden aloilta, tarjoavat lehtien mukana lisäaineistoja. Nämä voivat olla esim. taulukoita tai muuta tilaa vievää aineistoa, ääntä, liikkuvaa kuvaa tms. Aineisto voi olla esim. Supporting Material -nimisen linkin takana. Aineistosta riippuen tiedostojen avautuminen saattaa vaatia jonkin apuohjelman lataamisen ensimmäisellä käyttökerralla.
    • Artikkelinvälityspalvelu, Document Delivery tms., on nykyisin tavallinen palvelu. Artikkelin voi tilata sitä kautta, jos kirjastomme ei ole lehden tilaaja. Tilaushinta lienee suurin piirtein kirjastojen kaukolainapalvelun tasoa, ellei ole tarve pikalähetykseen. Osa palveluista toimii luottokortilla, mutta joillakin kustantajilla on satunnaisen asiakkaan kannalta hankalampi etukäteen maksetun tilin käytäntö. Kirjaston kaukopalvelu on kuitenkin aina käytettävissä halutun artikkelin saamiseksi.
    • Viitteidenhallinta. Kutakuinkin kaikista lehtipalveluista voi artikkeliviitteet kätevästi siirtää joko RefWorks- tai muuhun viitteidenhallintaohjelmaan. Tavallisimmin tämä onnistuu muutamalla klikkauksella. RefWorks-ohjelma luo viitteisiin linkit, joista myös kokoteksti on saatavana silloin kun artikkeliin on JY:ssä lukuoikeus.
    • Linkitys lähdeluettelosta viitattujen artikkeleiden abstrakteihin. Jos artikkeliin on JY:ssä lukuoikeus, linkistä pääsee myös itse artikkeliin. Edistyneimmissä palveluissa on  vanhemmasta artikkelista mahdollista nähdä, mikäli ko. artikkeliin on myöhemmin viitattu saman kustantajan lehdissä.

Sivun yläreunaan