Avoimet tieteelliset julkaisut

tekijä: Johanna Tuulia Kinnunen Viimeisin muutos maanantai 21. lokakuuta 2019, 15.44

Merkittävä osa verkossa olevista tieteellisistä lehdistä ovat maksullisia (ns. maksumuurin takana). Jos olet opiskelija Jyväskylän yliopistossa, käytät tänne hankittuja tieteellisiä julkaisuja maksutta yliopiston tunnuksilla, yliopiston verkossa. Ne eivät ilmesty käytettäviksi itsestään, vaan taustalla on avoimen tiedon keskuksessa tehty hankintatyö, joka tehdään yliopiston rahoituksella.

Verkossa on kuitenkin paljon myös avoimia tieteellisiä julkaisuja. Nämä ovat kokonaisuudessaan kenen tahansa käytettävissä myös ilman yliopistotunnuksia. Avoimesta verkosta löytyy esimerkiksi tiettyjä tieteellisiä lehtiä ja artikkeleita, väitöskirjoja, konferenssijulkaisuja sekä tutkimusorganisaatioiden julkaisusarjoja ja raportteja. 

Tieteellinen teksti on avoimesti saatavissa, kun se on internetissä sekä tiedeyhteisön että suuren yleisön luettavissa ilmaiseksi ja esteettömästi. Avoin saatavuus on englanniksi open access (OA).

Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus on osa laajempaa kokonaisuutta, avointa tiedettä. Tutkimusjulkaisujen ja niissä esitettyjen tutkimustulosten lisäksi avoin tiede käsittää muun muassa tutkimuksessa tuotetut ja käytetyt tutkimusaineistot, kuten kyselyn tulokset, joita opiskelit Kirjastotuutorin edellisen osion lopussa.

Figure 2. Open Science facets as a beehive

(Bueno de la Fuente, Gema: What is Open Science? FOSTER-portaali / EU)

Avoimen vastuullisen tieteen periaatteet eivät poikkea ns. traditionaalisesta tieteentekemisestä. Tieteellisen tiedon tunnusmerkkeihin on aina liittynyt kaikille kuuluva tiedon avoimuus tai julkisuus muun muassa luotettavuuden ja perusteltavuuden sekä kriittisyyden ja edistyvyyden lisäksi. Nykytilanteessa (tiedon määrä, digitalisaatio, maksumuurit yms.) "avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoitteena on avoimuuden keinoin edistää tiedettä ja lisätä sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta parantamalla tutkimuksen tuottaman tiedon hallintaa ja hyödyntämistä" (Avoin tiede -sivusto, viitattu 21.8.2019).

Tieteellisen julkaisun avoimen saatavuuden voi hoitaa eri tavoin:

  • Open access -lehdet ovat lehtiä, jotka ovat kokonaisuudessaan avoimina verkossa heti ilmestymisensä jälkeen. Open access -lehdet voivat rahoittaa toimintansa esimerkiksi perimällä lehteen kirjoittavilta tutkijoilta artikkelikohtaisen kirjoittajamaksun (APC = article processing charge). Valtaosa avoimista lehdistä rahoittaa toimintansa kuitenkin muulla tavoin. Tällöin on yleensä kyse tieteellisten seurojen, yliopistojen, korkeakoulujen tai muiden akateemisten organisaatioiden julkaisemista lehdistä, joita rahoittaa lehden kehysorganisaatio.
  • Sekä open access -lehdissä että perinteisissä tilausmaksullisissa tiedelehdissä julkaistut artikkelit rinnakkaistallennetaan avoimeen JYX-julkaisuarkistoon aina, kun se on mahdollista. Kustantaja määrittää, mitkä julkaisut saa rinnakkaistallentaa ja millä ehdoilla. Ehtona voi olla esimerkiksi tallenteen julkaisuviive eli embargo. Yliopiston avoimen tiedon keskus tarkistaa luvat ja huolehtii tallennuksesta. Rinnakkaistallentaminen on tutkijalle ilmaista. 
  • Hybridilehdet ovat isojen kaupallisten tiedekustantajien tilausmaksullisia lehtiä, joihin voi ostaa yksittäisiä artikkeleita avoimeksi. Vaikka lehdissä on kaikille avoimia artikkeleita, on valtaosa niiden sisällöstä silti maksullista (ts. lehti on tilattava). Tutkimusrahoittajat eivät yleensä suosittele hybridilehdissä julkaisemista.

  • Lisätietoa: Jyväskylän yliopiston Avoin tiede ja tutkimus / Julkaiseminen.

Avoin tiede on merkittävä tapa edistää tiedettä sekä lisätä tieteen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Aloita se osaltasi tallentamalla valmis kandityösi ja gradusi yliopistomme julkaisuarkisto JYXiin.

Tiedonlähteet, kuten niiden sisältämät julkaisutkin, voivat olla joko maksullisia tai avoimia:

1) Yliopistolle hankittuja maksullisia tieteellisiä julkaisuja sisältäviä maksullisia tiedonlähteitä

Näitä ovat tyypillisesti kansainväliset tieteenalakohtaiset tai monitieteiset tiedonlähteet, kuten Ebscon, Ovidin, ProQuestin, SAGEn, Scopuksen tai Web of Sciencen tarjoamat tietokannat sisältoineen. Nämä ovat maksutta käytettävissäsi vain yliopiston tunnuksilla, yliopiston verkossa. Huomaa, että kaikkien tiedonlähteiden kaikki julkaisut eivät ole kokoteksteinä luettavissa verkossa.

Oman alasi keskeiset tiedonlähteet löydät sivulta Tiedonhankinta eri tieteenaloilla.

2) Sekä maksullisia että avoimia julkaisuja sisältäviä avoimia tiedonlähteitä

Tiedeyhteisöjen tietokannat, kuten kotoinen JYKDOKimme, sekä netin hakukoneet, kuten Google ja Google Scholar ovat esimerkkejä tiedonlähteistä, joita kuka hyvänsä voi avoimesti käyttää, mutta joiden hakutuloksissa on sekä maksumuurin takana olevia että avoimia julkaisuja. JYKDOKin hakutulokset ovat aina kun mahdollista käytettävissäsi maksutta yliopiston tunnuksilla, yliopiston verkossa. Ja kattavamman saatavuuden takia googlettaakin kannattaa yliopiston verkossa!

Google-hauissa huomioi:

  • Avoimet julkaisut ovat usein saatavilla Googlen kautta, mutta haussa kannattaa kuitenkin käyttää alle listattuja tieteellisiin avoimiin julkaisuihin keskittyneitä tiedonlähteitä, koska niin löydät helpommin nimenomaan tieteellisiä ja luotettavia lähteitä. 
  • Maksullisten julkaisujen osalta Google on ongelmallinen, koska se pystyy noutamaan lähteitä vain joistain maksullisista tietokannoista eli löytää vain osan relevanteista lähteistä.
  • Google Scholar on esimerkki avoimen verkon hakukoneesta, joka on tarkoitettu tieteelliseen tiedonhakuun, mutta kaikki hakutulokset eivät välttämättä ole tieteellisiä etkä voi rajata hakutuloksia esimerkiksi vain tieteellisiin artikkeleihin.
  • Google Scholar ei sovellu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemiseen, sillä sen algoritmi ja sisältö muuttuvat usein eivätkä hakutulokset sen vuoksi ole stabiileja.
  • Pelkällä Google-haulla et siis pääse kunnolla käsiksi tieteellisiin lähteisiin. Jos kuitenkin haet tutkimusaiheeseesi liittyvää materiaalia Googlesta, muista lähdekriittisyys.

3) Tieteellisiin avoimiin julkaisuihin keskittyneitä avoimia tiedonlähteitä

Oman tieteenalasi avoimista tiedonlähteistä löydät lisätietoa sivulta Tiedonhankinta eri tieteenaloilla. Laadukkaita avoimia verkkojulkaisuja tuottavat ja/tai ylläpitävät muun muassa:

  • yliopistot: muun muassa yliopistojen julkaisuarkistoihin tallennetut artikkelit, opinnäytteet ja väitöskirjat
  • tutkimuslaitokset ja tiedeinstituutit
  • julkisen hallinnon organisaatiot, kuten Tilastokeskus
  • valtio ja kunnat
Open access -lehdet
  • Journal.fi
    – Merkittäviä kansallisia tiedelehtiä, palvelua ylläpitää Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV).
  • Tieteelliset verkkolehdet Suomessa
    Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä luettelo, jonka hakupalvelu sisältää Suomessa julkaistavia tieteellisiä verkkolehtiä ja muita tiedeyhteisöjen verkkojulkaisuja.
  • Directory of Open Access Journals (DOAJ)
    – Luettelo vapaasti verkossa luettavista tieteellisistä lehdistä ja tietoja lehtien tasosta.
Avoimien lähteiden haku
  • BASE Bielefelt Academic Search Engine
    – Yksi maailman suurimmista tieteellisten lähteiden hakukoneista. Suurin osa sisällöstä on avoimesti saatavilla.
  • Europeana
    – Europeanan avulla voit löytää avointa digitoitua aineistoa Euroopan kirjastojen, museoiden ja arkistojen kokoelmista. Sisältää kuvia, tekstejä, äänitallenteita ja videoita.
  • CORE
    – COREn tavoite on tuoda eri lehdissä ja arkistoissa avoimesti saatavilla olevat lähteet yhteen paikkaan.
Yliopistojen avoimet
julkaisuarkistot

Yliopistojen avoimissa julkaisuarkistoissa olevat opinnäytteet, väitöskirjat, open access- ja rinnakkaistallennetut julkaisut ja tutkimusaineistot löydät Finna.fi:n kautta. Yliopistojen avoimia julkaisuarkistoja ovat esimerkiksi:

Opinnäytteet ja väitöskirjat

DART-Europe E-theses Portal

Kirjat Muun muassa:


Entä jos artikkeli ei ole saatavilla avoimesti eikä yliopiston verkossa?

Lähteitä etsiessäsi tulet väistämättä löytäneeksi myös artikkeleita, joiden kokotekstiä et saa auki. Artikkeli saattaa vaikuttaa otsikon ja tiivistelmän perusteella mielenkiintoiselta, mutta artikkeli ei ole avoimesti saatavilla eikä kokotekstiä (full-text, html) tai pdf:ää saa avattua, vaikka olisit yliopiston verkossa. Mitä tehdä?

  • Olethan varmasti yliopiston verkossa? Katso ohjeet! Kirjaudu JYKDOKiin yliopiston tunnuksilla ja tee haku artikkelin nimellä JYKDOKin Kansainvälisten e-aineistojen haussa. Artikkelia voi hakea nimellä myös Googlesta, mutta varo piraattipalveluita ja muuta laitonta jakamista.
  • Olethan kokeillut SFX-linkkiä? Tietokannassa saattaa olla punainen s-painike tai Check availability -linkki.
  • Myös selainlisäosat saattavat auttaa, kun metsästät jotain tiettyä artikkelia luettavaksi: Lean Library (asennusohje) ja Unpaywall ovat selainlisäosia, jotka etsivät maksulliselle artikkelille laillisen avoimen vastineen. Jos siis törmäät artikkeliin, jota et pystykään lukemaan vaikka olisit yliopiston verkossa, ne saattavat auttaa.
  • Lähetä artikkelin kirjoittajalle sähköposti, jossa tiedustelet olisiko kirjoittajan mahdollista lähettää sinulle artikkelin pdf. Useat tieteelliset kustantajat sallivat kahdenkeskisen jakamisen.

Saatat avoimia lähteitä etsiessäsi törmätä erilaisiin pre-print-arkistoihin, kuten arXiv tai bioRxiv. Pre-print on artikkelin käsikirjoitusversio, jota ei vielä ole vertaisarvioitu. Pre-print-versiot voivat muuttua huomattavasti matkallaan julkaistuksi artikkeliksi, joten harkitse, haluatko käyttää pre-printtejä lähteinä.

Muista viitata oikein myös silloin, kun käytät avoimesti verkossa saatavilla olevaa lähdettä! Näin viittaat -ohjeet Kirjastotuutorin 3. osiossa. Huomaa, että et välttämättä voi viitata rinnakkaistallenteeseen, vaan viittauksissa käytetään aina itse julkaisua, jossa on sivunumerot. Tämä kuitenkin vaihtelee tieteenaloittain, joillain tieteenaloilla et tarvitse sivunumeroa viitteeseen. Yliopistomme julkaisuarkistossa JYXissä on rinnakkaistallenteiden kohdalla huomiolaatikko, josta näet käytettävän lähdeviitteen.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,