Avoin tiede ja tutkimus

tekijä: Johanna Tuulia Kinnunen Viimeisin muutos tiistai 19. kesäkuuta 2018, 13.46

Merkittävä osa verkossa olevista tieteellisistä julkaisuista on maksullista aineistoa (ns. maksumuurin takana). Jos olet opiskelija Jyväskylän yliopistossa, käytät tieteellisiä aineistoja maksutta yliopiston tunniksilla, yliopiston verkossa. Nämä tieteelliset aineistot eivät luonnollisesti ilmesty käytettäviksi itsestään, vaan taustalla on avoimen tiedon keskuksessa tehty hankintatyö, joka tehdään yliopiston rahoituksella.

Verkossa on kuitenkin paljon myös avointa tieteellistä aineistoa. Avoimet aineistot ovat kokonaisuudessaan kenen tahansa käytettävissä myös ilman yliopistotunnuksia. Avoimesta verkosta löytyy esimerkiksi tiettyjä tieteellisiä lehtiä ja artikkeleita, väitöskirjoja, konferenssijulkaisuja sekä tutkimusorganisaatioiden julkaisuja ja raportteja. Avoimet aineistot ovat usein saatavilla Googlen kautta, mutta haussa kannattaa kuitenkin käyttää tieteellisiin avoimiin aineistoihin keskittyneitä tiedonlähteitä, niin löydät helpommin nimenomaan tieteellistä ja luotettavaa aineistoa. Käyttökelpoisia avoimia tiedonlähteitä on listattu alempana tällä sivulla.

Tieteellinen julkaisu on avoimesti saatavissa, kun se on internetissä sekä tiedeyhteisön että suuren yleisön luettavissa ilmaiseksi ja esteettömästi. Avoin saatavuus on englanniksi open access (OA).

Osa tieteellisistä lehdistä on kokonaan open access -lehtiä ja suuri osa isoista lehdistä on nykyään niin sanottuja hybridilehtiä, joissa tutkija voi ostaa oman artikkelinsa avoimeksi. Open access -lehdet rahoittavat toimintansa usein kirjoittajamaksuilla (APC), eli tutkija tai yliopisto maksaa artikkelin julkaisemisesta. Käytännössä avoimetkin artikkelit siis maksavat, maksajana vain on käyttäjän sijaan tutkija. Nykyään monet tutkimusrahoittajat edellyttävät avointa julkaisemista aina kun sen on mahdollista, jotta niiden rahoittama tutkimus olisi mahdollisimman suuren yleisön hyödynnettävissä.

Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus osa osa laajempaa kokonaisuutta, avointa tiedettä. Varsinaisten tutkimusjulkaisujen lisäksi avoin tiede käsittää myös tutkimuksessa tuotetut ja käytetyt tutkimusaineistot: jotta tutkimusympäristö olisi avoin, tutkimustulosten lisäksi myös tutkimusaineistojen on oltava jatkotutkimuksen hyödynnettävissä. Tutkimusaineisto tarkoittaa esimerkiksi tutkimusta varten tehtyjä haastatteluita.

Avoin tiede on merkittävä tapa edistää tiedettä sekä lisätä tieteen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Aloita se osaltasi tallentamalla valmis kandityösi ja gradusi yliopistomme julkaisuarkisto JYXiin.

Avoimia tiedonlähteitä

Oman tieteenalasi avoimista tiedonlähteistä löydät lisätietoa sivulta Tiedonhankinta eri tieteenaloilla. Laadukkaita avoimia verkkoaineistoja tuottavat ja/tai ylläpitävät muun muassa:

  • yliopistot: muun muassa yliopistojen julkaisuarkistoihin tallennetut artikkelit, opinnäytteet ja väitöskirjat.
  • tutkimuslaitokset, valtion laitokset ja kunnat
  • Tilastokeskus
  • Tietoarkisto ja Kielipankki (valmiit tutkimusaineistot).
Open access -lehdet
  • Journal.fi
    – Merkittäviä kansallisia tiedelehtiä, palvelua ylläpitää Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV).
  • Tieteelliset verkkolehdet Suomessa
    Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä luettelo, jonka hakupalvelu sisältää Suomessa julkaistavia tieteellisiä verkkolehtiä ja muita tiedeyhteisöjen verkkojulkaisuja.
  • Directory of Open Access Journals (DOAJ)
    – Luettelo vapaasti verkossa luettavista tieteellisistä lehdistä ja tietoja lehtien tasosta.
Avoimien lähteiden haku
  • BASE Bielefelt Academic Search Engine
    – Yksi maailman suurimmista tieteellisten lähteiden hakukoneista. Suurin osa sisällöstä on avoimesti saatavilla.
  • Europeana
    – Europeanan avulla voit löytää avointa digitoitua aineistoa Euroopan kirjastojen, museoiden ja arkistojen kokoelmista. Sisältää kuvia, tekstejä, äänitallenteita ja videoita.
  • CORE
    – COREn tavoite on tuoda eri lehdissä ja arkistoissa avoimesti saatavilla olevat lähteet yhteen paikkaan.
Tutkimusaineistot

Tietoarkisto ja Kielipankki ovat tutkimusaineistoja sisältäviä arkistoja. Voit hakea niiden aineistoja Finna.fi:n kautta.

Yliopistojen avoimet
julkaisuarkistot

Yliopistojen avoimissa julkaisuarkistoissa olevat opinnäytteet, väitöskirjat, open access- ja rinnakkaistallennetut julkaisut ja tutkimusaineistot löydät Finna.fi:n kautta. Yliopistojen avoimia julkaisuarkistoja ovat esimerkiksi:

Opinnäytteet ja väitöskirjat

DART-Europe E-theses Portal

Kirjat Muun muassa:


Entä jos artikkeli ei ole saatavilla avoimesti eikä yliopiston verkossa?

Lähteitä etsiessäsi tulet väistämättä löytäneeksi myös artikkeleita, joiden kokotekstiä et saa auki. Artikkeli saattaa vaikuttaa otsikon ja tiivistelmän perusteella mielenkiintoiselta, mutta artikkeli ei ole avoimesti saatavilla eikä kokotekstiä (full-text, html) tai pdf:ää saa avattua, vaikka olisit yliopiston verkossa. Mitä tehdä?

  • Olethan varmasti yliopiston verkossa? Katso ohjeet! Kirjaudu JYKDOKiin yliopiston tunnuksilla ja tee haku artikkelin nimellä JYKDOKin Kansainvälisten e-aineistojen haussa. Artikkelia voi hakea nimellä myös Googlesta, mutta varo piraattipalveluita ja muuta laitonta jakamista.
  • Olethan kokeillut SFX-linkkiä? Tietokannassa saattaa olla punainen s-painike tai Check availability -linkki.
  • Myös selainlisäosat saattavat auttaa, kun metsästät jotain tiettyä artikkelia luettavaksi: Unpaywall on selainlisäosa, joka etsii maksulliselle artikkelille laillisen avoimen vastineen. Jos siis törmäät artikkeliin, jota et pystykään lukemaan vaikka olisit yliopiston verkossa, Unpaywall saattaa auttaa. Kopernio on toinen vastaavanlainen palvelu.
  • Lähetä artikkelin kirjoittajalle sähköposti, jossa tiedustelet olisiko kirjoittajan mahdollista lähettää sinulle artikkelin pdf. Useat tieteelliset kustantajat sallivat kahdenkeskisen jakamisen.

Saatat avoimia lähteitä etsiessäsi törmätä erilaisiin pre-print-arkistoihin, kuten arXiv tai bioRxiv. Pre-print on artikkelin käsikirjoitusversio, jota ei vielä ole vertaisarvioitu. Pre-print-versio muuttuu usein huomattavasti matkallaan julkaistuksi artikkeliksi, joten harkitse, haluatko käyttää pre-printtejä lähteinä.

 

Google Scholar

  • Google Scholar on esimerkki avoimen verkon hakukoneesta, joka on tarkoitettu tieteelliseen tiedonhakuun. Käytännössä Google Scholar toimii ikään kuin avoimen verkon ja tietokantojen välillä: se hakee lähteitä avoimesta verkosta, mutta lisäksi pystyy noutamaan lähteitä myös joistain tietokannoista. Google Scholar löytää kuitenkin vain osan relevanteista julkaisuista: se ei kata läheskään kaikkia lisensoitujen tietokantojen artikkeleita.
  • Ongelmallista Google Scholarin käytössä on muun muassa se, että kaikki hakutulokset eivät välttämättä ole tieteellisiä etkä voi rajata hakutuloksia esimerkiksi vain tieteellisiin artikkeleihin. Ole siis Google Scholaria käyttäessäsi erityisen tarkka lähteiden arvioinnissa! Lue lisää lähteiden tieteellisyyden ja luotettavuuden arvioinnista seuraavalla sivulla.
  • Pääset lukemaan Google Scholarin löytämiä julkaisuja, jos olet yliopiston verkossa ja avoimen tiedon keskus on hankkinut niihin käyttöoikeuden. Tämä onnistuu, jos menet Google Scholariin JYKDOKin kautta ja olet kirjautunut JYKDOKiin yliopiston tunnuksilla.
  • Google Scholar ei sovellu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemiseen, sillä sen algoritmi ja sisältö muuttuvat usein eivätkä hakutulokset sen vuoksi ole stabiileja.
  • Pelkällä Google-haulla et pääse kunnolla käsiksi tieteellisiin lähteisiin. Jos kuitenkin haet tutkimusaiheeseesi liittyvää muuta materiaalia Googlesta, muista lähdekriittisyys.

Avoin saatavuus Jyväskylän yliopistossa

 
Open access -logo

Tieteellisen julkaisun avoimen saatavuuden voi hoitaa eri tavoin. Ks. Avoimen julkaisemisen pikaopas

  • ”Vihreä reitti” tarkoittaa artikkelin julkaisemista perinteisessä tilausmaksullisessa tiedelehdessä, minkä lisäksi se rinnakkaistallennetaan avoimeen julkaisuarkistoon jos mahdollista. Kustantaja määrittää, mitkä julkaisut saa rinnakkaistallentaa ja millä ehdoilla. Ehtona voi olla esimerkiksi tallenteen julkaisuviive eli embargo. Yliopiston avoimen tiedon keskus tarkistaa luvat ja huolehtii tallennuksesta. Rinnakkaistallentaminen lisää tutkimuksen näkyvyyttä ja on tutkijalle ilmaista. 
  • ”Kultainen reitti” tarkoittaa artikkelin julkaisemista open access -lehdessä. Useimmiten tutkija, tutkimusryhmä tai organisaatio maksaa artikkelista julkaisumaksun. Myös avoimissa, tilaus-/käyttömaksuttomissa tiedelehdissä julkaistut artikkelit rinnakkaistallennetaan.
  • Tiedelehdissä avoin julkaiseminen alkoi yleistyä vuonna 2000 ja nyt laadukkaiden open access -lehtien lisääntymisen myötä kultaisen tien avoin julkaiseminen kasvaa eniten. (Portti-verkkolehti 12.1.2017).
  • Lisätietoa: Jyväskylän yliopiston Open Access -portaali.

Muista viitata oikein myös silloin, kun käytät avoimesti verkossa saatavilla olevaa lähdettä! Näin viittaat -ohjeet Kirjastotuutorin 3. osiossa. Huomaa, että et voi viitata rinnakkaistallenteeseen, vaan viittauksissa käytetään aina itse julkaisua. Yliopistomme julkaisuarkistossa JYXissä on rinnakkaistallenteiden kohdalla huomiolaatikko, josta näet käytettävän lähdeviitteen.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,