Avoin tiede ja tutkimus

tekijä: Johanna Tuulia Kinnunen Viimeisin muutos keskiviikko 15. maaliskuuta 2017, 14.21

Suurin osa verkossa olevista tieteellisistä julkaisuista on maksullisia, käyttöoikeudeltaan rajoitettuja julkaisuja. Kuitenkin myös avoimessa verkossa on paljon tieteellistä aineistoa, esimerkiksi tieteellisiä lehtiä ja artikkeleita, opinnäytteitä, konferenssijulkaisuja ja organisaatioiden omia julkaisuja. Tieteellinen julkaisu on avoimesti saatavissa, kun se on sekä tiedeyhteisön että suuren yleisön luettavissa internetissä ilmaiseksi ja esteettömästi.

Tutkimusjulkaisujen lisäksi tiedon avoin saatavuus liittyy tutkimuksessa tuotettuihin ja käytettyihin tutkimusaineistoihin. Avoin tutkimusympäristö edellyttääkin, että tutkimustulosten lisäksi tutkimusaineistot ovat jatkotutkimuksen hyödynnettävissä.

Avoin tiede on merkittävä tapa edistää tiedettä sekä lisätä tieteen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Avoin saatavuus Jyväskylän yliopistossa

 Open access -logo

Tieteellisen julkaisun avoimen saatavuuden voi hoitaa eri tavoin.  

  • ”Vihreä reitti” tarkoittaa artikkelin julkaisemista perinteisessä tilausmaksullisessa tiedelehdessä, minkä lisäksi se rinnakkaistallennetaan avoimeen julkaisuarkistoon aina kun se on mahdollista. Kustantaja määrittää, mitkä julkaisut saa rinnakkaistallentaa ja millä ehdoilla, esimerkiksi tallenteen julkaisuviiveen eli embargoajan pituuden. Yliopiston avoimen tiedon keskus tarkistaa luvat ja huolehtii tallennuksesta. Rinnakkaistallentaminen lisää tutkimuksen näkyvyyttä ja on tutkijalle ilmaista.
  • ”Kultainen reitti” tarkoittaa artikkelin julkaisemista open access -lehdessä. Useimmiten tutkija, tutkimusryhmä tai organisaatio maksaa artikkelista julkaisumaksun. Myös avoimissa, tilaus/käyttömaksuttomissa tiedelehdissä julkaistut artikkelit rinnakkaistallennetaan.
  • Huomaa, että et voi viitata rinnakkaistallenteeseen, vaan viittauksissa käytetään aina itse julkaisua. Yliopistomme julkaisuarkistossa JYXissä on rinnakkaistallenteiden kohdalla huomiolaatikko, josta näet käytettävän lähdeviitteen.
  • Tiedelehdissä avoin julkaiseminen alkoi yleistyä vuonna 2000 ja nyt laadukkaiden open access -lehtien lisääntymisen myötä kultaisen tien avoin julkaiseminen kasvaa eniten. (Portti-verkkolehti 12.1.2017).
  • Lisätietoa: Jyväskylän yliopiston Open Access -portaali.

Avoimia verkkoaineistoja ja tiedonlähteitä

Laadukkaita avoimia verkkoaineistoja tuottavat ja/tai ylläpitävät muun muassa:

  • yliopistot (yliopistojen julkaisuarkistoihin tallennetut tutkimukset, opinnäytteet jne.)
  • tutkimuslaitokset
  • valtion laitokset
  • kunnat
  • Tilastokeskus
  • Tietoarkisto ja Kielipankki.

Avoimia verkkoaineistoja

Open access -lehdet
Kansalliset arkistot

Tietoarkisto ja Kielipankki ovat kansallisia tutkimusaineistoja sisältäviä arkistoja. Voit hakea niiden aineistoja Finna.fi:n kautta.

Yliopistojen avoimet
julkaisuarkistot

Yliopistojen avoimissa julkaisuarkistoissa olevat opinnäytteet, väitöskirjat, open access- ja rinnakkaistallennetut julkaisut ja tutkimusaineistot löydät Finna.fi:n kautta. Yliopistojen avoimia julkaisuarkistoja ovat esimerkiksi:

Opinnäytteet ja väitöskirjat

DART-Europe E-theses Portal

Kirjat Muun muassa:
Avoimet tiedonhaun
monialaiset portaalit
  • Europeana
    - portaali Euroopan, erityisesti EU-maiden, kirjastojen, museoiden ja arkistojen digitoituihin aineistoihin.

Google Scholar

  • Google Scholar on esimerkki avoimen verkon tieteelliseen tiedonhakuun suunnitellusta hakukoneesta.
  • Se sopii hyvin esimerkiksi tutkimusiaheeseen liittyvien blogien, wikien, uutisten, keskustelujen ja konferenssijulkaisujen hakemiseen.
  • Google löytää kuitenkin vain osan verkon julkaisuista.
  • Ja koska internet on tiedontuotannon kanavana kaikille avoin, ei sisällön luotettavuutta kontrolloida välttämättä mitenkään. Ole siis Googlea käyttäessäsi erityisen tarkka lähteiden arvioinnissa!
  • Näin arvioit Google-hakuasi.

Muista viitata oikein myös silloin, kun käytät avoimesti verkossa saatavilla olevaa lähdettä! Näin viittaat -ohjeet Kirjastotuutorin 3. osiossa.