Näin arvioit Google-hakuasi

tekijä: Eeva Marjatta Koponen Viimeisin muutos maanantai 25. heinäkuuta 2016, 15.49

Google Scholar on esimerkki avoimen verkon tieteelliseen tiedonhakuun tarkoitetusta hakukoneesta. Jos käytät Googlea tieteellisessä tiedonhaussa, on lähteiden arioinnissa oltava erityisen tarkka. 


Mitä Google hakee?

Google-haku poikkeaa monessa asiassa kirjastojen hankkimien hakupalvelujen käytöstä. Kirjastopalveluihin aineisto valitaan tai valikoituu tiettyjen kriteerien perusteella. Google on puolestaan hakukone, jolloin haku kohdistuu hakurobotin linkistä linkkiin haravoimaan Internet-aineistoon. Hakurobotti ei pääse esimerkiksi maksullisiin tietokantoihin eikä teknisesti moniin kirjastotietokantoihin.

Googlesta on vain sattumanvaraista apua, kun pohdit tiedontarvettasi tai jos haluat kohdistaa haun tietyntyyppisiin julkaisuihin.

Googlen hakutoimintoa eli hakualgoritmia muutetaan ja kehitetään jatkuvasti. Lisäksi hakualgoritmi on liikesalaisuus. Nämä kannattaa muistaa, kun arvioit Google-haun tuloksiasi. 

Syvä web / pinta-web:

Internetin informaatio jakautuu kahteen eri maailmaan:

  • syvään webiin eli näkymättömään webiin (Deep Web tai Invisible Web) - noin 80 % koko Internetin laajuudesta,
  • pinta-webiin eli näkyvään webiin (Surface Web) - noin 20 % koko Internetistä.

Googlen ja muiden hakukoneiden haravat pystyvät tarttumaan vain pinta-webiin, ja suurin osa verkkotiedosta jää siis niiden ulottumattomiin. Syvän webin aineistojen katsotaan olevan pintaa laadukkaampaa, joten tästäkin syystä kannattaa välttää Googlen käyttöä opinnäytteiden ja esseetehtävien tiedonhakuun. Googlella voit toki löytää tietoa yksittäisistä julkaisuista, mutta se ei kerro mistä saat julkaisun käsiisi, jos Googlessa ei ole siihen linkkiä.

Googlea kannattaa käyttää:

  • arkitiedon haussa,
  • yksittäisten yritysten, tutkimuslaitosten, viranomaisten ja muiden yhteisöjen jäljittämisessä,
  • ajankohtaista, myös tutkimukseen liittyvää keskustelua voit seurata Googlen löytämistä blogeista ja wiki-sivustoista.

Google-haun perusteita:

 

  • Googlessa ei ole käytössä asiasanoja, joten joudut itse miettimään hakusanojen synonyymit sekä laajemmat ja suppeammat käsitteet.
  • Googlessa ei ole käytössä hakusanojen katkaisua, mutta hakee sanojen eri taivutusmuodoilla, vaikka kirjoittaisit hakusanan perusmuotoon.
  • Googlessa Boolen operaattoreiden toiminta on epäselvä. Jos haet kahdella sanalla, haku toteutuu useimmiten AND-hakuna. Huomaat kuitenkin hakutuloksista, että niissä on mukana vain toinen hakusanoistasi.
  • Googlessa voi saada täsmätuloksen kirjoittamalla hakulauseeksi luonnollisen kielen lauseen, tai esimerkiksi etsittävän lehtiartikkelin otsikon.
  • Google muistaa aiemmat hakusi ja tunnistaa sijaintisi sekä käyttämäsi www-selaimen ja sen kielen; niinpä se ei anna samaa hakutulosta eri hakijoille tai eri tietokoneille.
  • Koska hakualgoritmi on liikesalaisuus, tuloslistan muodostuminen erityisesti kärkeen nousevien sivustojen osalta voi herättää ihmetystä. Erota myös mainokset varsinaisista hakutuloksista!
  • Voit paremmin ohjata hakuasi Tarkan haun valinnoilla. Löydät hakulomakkeen hakemalla Googlella: Tarkka haku google.
  • Tutustu Googlen omiin hakuohjeisiin.Löydät ohjeet hakemalla Googlella: hakuohje google

Google Scholar

Vaikka Google Scholar on nimensä mukaisesti erikoistunut tieteellisen kirjallisuuden hakukoneeksi, sen rinnalla kannattaa käyttää kirjaston hankkimia hakupalveluja erityisesti opinnäytteiden tiedonhakuihin:

  • jotkut merkittävät tiedekustantajat ovat estäneet Google Scholarin hakurobotin pääsyn tietokantaansa,
  • kaikki Google Scholarin löytämät julkaisut eivät ole välttämättä tieteellisiä.

Tarkennettua hakua käyttämällä voit saada täsmätuloksia esimerkiksi yksittäistä tutkimusartikkelia tai suppeasta aihepiiristä hakiessasi. Google Scholarin valintakriteereistä ja tuloslistan muodostumisesta ei ole tarkkaa tietoa. Google Scholar kerää tietoa myös julkaisujen saamista viittauksista toisissa lähteissä, ja mitä useammin julkaisuun on viitattu, sitä korkeammalla se on tuloslistassa. Viittausten määrä on julkaisuvuotta tärkeämpi järjestyskriteeri.

Pääset lukemaan Google Scholarin löytämiä julkaisuja, kun olet yliopiston verkossa ja kirjasto on hankkinut niihin käyttöoikeuden.

 

Verkkoaineistojen arviointi

Viimeisin muutos maanantai 25. heinäkuuta 2016, 15.25 — Historia

Kun arvioit verkosta löytämääsi lähdettä, ovat keskeisimmät kysymykset kuka, milloin, kenelle, missä ja miksi? Seuraava lista auttaa arvioinnissa:

  • Mitä tietoja tekijä antaa itsestään?
  • Onko hän julkaissut muuta materiaalia aiheesta?
  • Mikä on hänen taustayhteisönsä ja sen näkökanta aiheeseen?
  • Kuka on kustantanut tai sponsoroinut tutkimuksen tai julkaisun?
  • Millainen on lähteiden ajantasaisuus verrattuna aineiston ilmestymisajankohtaan?
  • Kenelle aineisto on suunnattu, onko sillä tietty kohdeyleisö?
  • Onko aineistossa ilmoitettu käytetty lähdemateriaali?
  • Miksi aineisto on tehty - mikä on sen tuottamisen tarkoitus ja tieteellinen tavoite?
  • Onko aineisto huolellisesti muotoiltu ja vastaako siinä käytetty kieli aiheen tunnettua terminologiaa?
  • Miten aineisto vertautuu muihin saman aihepiirin aineistoihin ja siihen mitä jo tiedät aiheesta?

Lisätietoa

Tampereen yliopiston kirjastossa on koottu yksityiskohtaisempi Internet-aineiston arviointikriteerejä -ohje.
Google Scholarin omat hakuohjeet.
Oulun yliopiston kirjaston Google Scholar -pikaopas.
Marja-Leena Harjuniemen blogikirjoitus: Tiesitkö tämän Googlesta?