Valitse tieteellisiä ja luotettavia lähteitä

by Eeva Marjatta Koponen last modified Jun 19, 2018 11:21 AM


Kuinka arvioida lähteen tieteellisyyttä

Vertaisarviointi


Tieteelliset artikkelit ovat vertaisarvioinnin läpikäyneitä artikkeleita (engl. peer-reviewed articles tai refereed articles, myös scholarly articles). Vertaisarvioituja artikkeleita voi yleensä pitää tieteellisinä ja luotettavina. Myös muita julkaisutyyppejä kuin artikkeleita voidaan vertaisarvioida.

Tieteellisissä tietokannoissa voit usein rajata hakutulokset vertaisarvioituihin artikkeleihin.

Vertaisarvioinnissa julkaisukäsikirjoituksen arvioivat julkaisun toimituksen lisäksi toimituksen valitsemat ulkopuoliset asiantuntijat, ennen kuin se hyväksytään julkaistavaksi tieteelliseen lehteen. Yksinkertaistettuna vertaisarviointia voi siis pitää eräänlaisena laatuleimana.

Tieteellistä ja luotettavaa?

Lähde liikkeelle selvittämällä, kuka lähteen on julkaissut ja missä lähde on julkaistu.

Onko lukemasi kirja tieteellisen kustantajan julkaisema? Onko löytämäsi artikkeli julkaistu tieteellisessä lehdessä? Tieteenalan arvostetuimpien lehtien ja arvostettujen tieteellisten kirjakustantamojen julkaisujen tasoon voit yleisesti luottaa.

  • Työkaluja tieteellisyyden arviointiin:
    • Julkaisufoorumi: luokitus kansainvälisten ja kotimaisten lehtien ja kirjakustantajien tieteellisyystasosta. Jos jotain julkaisua tai kustantajaa ei löydy Julkaisufoorumin hausta, se ei ehkä ole tieteellinen. Julkaisufoorumin luokituksessa tieteelliset lehdet ja kustantajat on jaettu tasoluokkiin. Tasoluokka 1, 2 tai 3 tarkoittaa, että kyseessä on tieteellinen lehti tai kustantaja. Jos tasoluokka on 0, käytä omaa harkintaa.
    • Ulrichsweb: kun haet lehden ISSN-numerolla tai nimellä, löydät tiedon siitä, onko lehdellä vertaisarviointikäytäntö.
    • Lehtien kotisivuilla yleensä selkeästi kerrotaan, onko kyseessä tieteellinen aikakauslehti vai jonkun muun tyyppinen julkaisu. Tieteellisistä lehdistä käytetään englanniksi nimityksiä scholarly journals tai academic journals. Artikkelin yhteydessä saattaa lukea esim. Research article.

Tieteellisten artikkeleiden piirteitä

Tieteellisissä artikkeleissa on yleensä samantyyppinen kokonaisjäsennys, johon sisältyy:

  • johdatteleva osuus ja tutkimusteeman teoriatausta
  • menetelmien ja aineiston esittely
  • tulosten esittely
  • tulosten yleispätevyyden ja jatkotutkimusaiheiden pohdiskelu
  • lähdeviitteet ja lopussa lähdeluettelo.

IMRD-kaava: I=Introduction, M=Methods & Materials, R=Results, D=Discussion. IMRD-kaavaa noudatetaan erityisesti empiiriseen tutkimukseen pohjautuvissa tieteellisissä artikkeleissa.

Lähdekriitikon muistilista

  • Jos epäilet lähteesi tieteellistä tasoa, keskustele asiasta opettajasi kanssa tai etsi uusia lähteitä.
  • Gradutyöt vastaavat vielä harvoin tasoltaan tieteellisen asiantuntijan tekemää tutkimusta, joten vältä niiden käyttämistä lähteinä.
  • Aina kun mahdollista, käytä alkuperäislähdettä, ei jonkun toisen lainausta tai tulkintaa siitä. (E-aineistot ovat tässä mielessä yleensä vaivattomia, painettuja lähteitä voit joutua tilaamaan kaukopalvelun kautta.)
  • Huomioi myös aineiston ikä: jos aiheestasi on julkaistu paljon, kannattaa yleensä aloittaa mahdollisimman tuoreesta ainestosta. Hyvä nyrkkisääntö on aloittaa hakemalla viimeisen 5–10 vuoden aikana julkaistua aineistoa.
  • Google Scholar on esimerkki avoimen verkon hakukoneesta, joka on tarkoitettu tieteelliseen tiedonhakuun. Muista kuitenkin, että jos käytät Google Scholaria tieteellisessä tiedonhaussa, on lähteiden arvioinnissa oltava erityisen tarkka. Kaikki löytämäsi lähteet eivät välttämättä ole tieteellisiä, etkä pysty rajaamaan hakutuloksia vertaisarvioituihin artikkeleihin.

Kun arvioit avoimesta verkosta löytämääsi lähdettä, ovat keskeisimmät kysymykset kuka, milloin, kenelle, missä ja miksi? Jos käytät jostain syystä Googlea tieteellisessä tiedonhaussa, on lähteiden arvioinnissa oltava erityisen tarkka. Lue lisää.