Näin arvioit Google-hakuasi

tekijä: Eeva Marjatta Koponen Viimeisin muutos tiistai 19. kesäkuuta 2018, 11.27

Google sopii esimerkiksi tutkimusaiheeseen liittyvien blogien, wikien, uutisten, keskustelujen ja konferenssijulkaisujen hakemiseen.

Google Scholar on esimerkki avoimen verkon hakukoneesta, joka on tarkoitettu tieteelliseen tiedonhakuun. Muista kuitenkin, että jos käytät Google Scholaria tieteellisessä tiedonhaussa, on lähteiden arvioinnissa oltava erityisen tarkka. Kaikki löytämäsi lähteet eivät välttämättä ole tieteellisiä, etkä pysty rajaamaan hakutuloksia vertaisarvioituihin artikkeleihin.


Verkkoaineistojen arviointi

Viimeisin muutos maanantai 25. heinäkuuta 2016, 15.25 — Historia

Kun arvioit avoimesta verkosta löytämääsi lähdettä, ovat keskeisimmät kysymykset kuka, milloin, kenelle, missä ja miksi? Avoimesta verkosta löytämiesi lähteiden taso saattaa vaihdella suuresti. Muista, että kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa verkossa. Seuraava lista auttaa arvioinnissa:

  • Mitä tietoja tekijä antaa itsestään?
  • Onko hän julkaissut muuta materiaalia aiheesta?
  • Mikä on hänen taustayhteisönsä ja sen näkökanta aiheeseen?
  • Kuka on kustantanut tai sponsoroinut tutkimuksen tai julkaisun?
  • Millainen on lähteiden ajantasaisuus verrattuna aineiston ilmestymisajankohtaan?
  • Kenelle aineisto on suunnattu, onko sillä tietty kohdeyleisö?
  • Onko aineistossa ilmoitettu käytetty lähdemateriaali?
  • Miksi aineisto on tehty - mikä on sen tuottamisen tarkoitus ja tieteellinen tavoite?
  • Onko aineisto huolellisesti muotoiltu ja vastaako siinä käytetty kieli aiheen tunnettua terminologiaa?
  • Miten aineisto vertautuu muihin saman aihepiirin aineistoihin ja siihen mitä jo tiedät aiheesta?

Lue lisää:

Tampereen yliopiston kirjaston ohje Internet-aineiston arviointikriteereistä.
Google Scholarin omat hakuohjeet.
Oulun yliopiston kirjaston Google Scholar -pikaopas.
Marja-Leena Harjuniemen blogikirjoitus: Tiesitkö tämän Googlesta? 


Googlea kannattaa käyttää

  • arkitiedon haussa
  • yksittäisten yritysten, tutkimuslaitosten, viranomaisten ja muiden yhteisöjen jäljittämisessä
  • ajankohtaista, myös tutkimukseen liittyvää keskustelua voit seurata Googlen löytämistä blogeista ja wiki-sivustoista

Mitä Google hakee?

Google-haku poikkeaa monessa asiassa kirjastojen hankkimien hakupalveluiden käytöstä. Kirjastopalveluihin aineisto valitaan tai valikoituu tiettyjen kriteerien perusteella. Google on puolestaan hakukone, jolloin haku kohdistuu hakurobotin linkistä linkkiin haravoimaan Internet-aineistoon. Hakurobotti ei pääse esimerkiksi maksullisiin tietokantoihin eikä teknisesti moniin kirjastotietokantoihin.

Googlesta on vain sattumanvaraista apua tieteellisessä tiedonhankinnassa. Siitä ei juurikaan ole hyötyä, kun esimerkiksi pohdit tiedontarvettasi tai jos haluat kohdistaa haun tietyntyyppisiin julkaisuihin.

Googlen hakualgoritmi on liikesalaisuus ja sitä muutetaan ja kehitetään jatkuvasti. Nämä kannattaa muistaa, kun arvioit Google-haun tuloksiasi. 

Google saattaa poimia hakutuloksiin myös laittomia artikkelikopioita.

Syvä web / pinta-web:

Internetin informaatio jakautuu kahteen eri maailmaan:

  • näkymättömään verkkoon eli syvä verkko (Invisible Web, Deep Web, Hidden Web) - noin 80% koko Internetin laajuudesta,
  • näkyvään verkkoon eli pintaverkkoon (Surface Web) - noin 20% koko Internetistä.

Huom! Näkymätön verkko ei ole sama asia kuin Dark Web.

Googlen ja muiden hakukoneiden haravat pystyvät tarttumaan vain näkyvään pintaverkkoon: suurin osa tiedosta jää siis niiden ulottumattomiin.

Syvän verkon aineistojen katsotaan olevan pintaa laadukkaampaa: vältä siis Googlen käyttöä opinnäytteiden ja esseetehtävien tiedonhaussa. Googlella voit toki löytää tietoa yksittäisistä julkaisuista, mutta voi olla, että esimerkiksi artikkelit eivät aukea luettaviksi tai julkaisuun ei ole linkkiä.

Google-haun perusteita:

 

  • Google muistaa aiemmat hakusi ja tunnistaa sijaintisi sekä käyttämäsi www-selaimen ja sen kielen; niinpä se ei anna samaa hakutulosta eri hakijoille tai eri tietokoneille.
  • Googlessa ei ole käytössä hakusanojen katkaisua, mutta Google hakee sanojen eri taivutusmuodoilla, vaikka kirjoittaisit hakusanan perusmuotoon.
  • Googlessa Boolen operaattoreiden toiminta on epäselvä. Jos haet kahdella sanalla, haku toteutuu useimmiten AND-hakuna. Saatat huomata kuitenkin hakutuloksista, että niissä on mukana vain toinen hakusanoistasi.
  • Googlessa voi saada täsmätuloksen kirjoittamalla hakulauseeksi luonnollisen kielen lauseen, tai esimerkiksi etsittävän lehtiartikkelin otsikon.
  • Googlessa ei ole käytössä asiasanoja, joten joudut itse miettimään hakusanojen synonyymit sekä laajemmat ja suppeammat käsitteet.
  • Koska hakualgoritmi on liikesalaisuus, tuloslistan muodostuminen erityisesti kärkeen nousevien sivustojen osalta voi herättää ihmetystä.
  • Voit paremmin ohjata hakuasi Tarkan haun valinnoilla. Löydät hakulomakkeen hakemalla Googlella: Tarkka haku google.
  • Tutustu Googlen omiin hakuohjeisiin. Löydät ohjeet hakemalla Googlella: hakuohje google

Osaathan erottaa mainokset varsinaisista hakutuloksista?

Google Scholar

Vaikka Google Scholar on nimensä mukaisesti erikoistunut tieteellisen kirjallisuuden hakukoneeksi, sen rinnalla kannattaa käyttää kirjaston hankkimia hakupalveluja erityisesti opinnäytteiden tiedonhakuihin:

  • jotkut merkittävät tiedekustantajat ovat estäneet Google Scholarin hakurobotin pääsyn tietokantaansa,
  • kaikki Google Scholarin löytämät julkaisut eivät ole välttämättä tieteellisiä.

Google Scholar kerää tietoa julkaisujen saamista viittauksista toisissa lähteissä, ja mitä useammin julkaisuun on viitattu, sitä korkeammalla se on tuloslistassa. Viittausten määrä on julkaisuvuotta tärkeämpi järjestyskriteeri.

Artikkelin saamien viittausten määrä ei välttämättä kerro siitä, onko kyseessä tieteellinen ja luotettava artikkeli. Viittauksia voi olla paljon esim. siitä syystä, että artikkeli on herättänyt keskustelua, mikä voi johtua monesta syystä. Google Scholarissa viittausten määrän sijaan kannattaa ennemmin kiinnittää huomiota siihen, onko artikkeli julkaistu tieteellisessä lehdessä.

Google Scholar ei sovellu systemaattisen kirjalisuuskatsauksen tekemiseen, sillä sen algoritmi ja sisältö muuttuvat usein eivätkä hakutulokset sen vuoksi ole stabiileja.

Pääset lukemaan Google Scholarin löytämiä julkaisuja, jos olet yliopiston verkossa ja avoimen tiedon keskus on hankkinut niihin käyttöoikeuden.