Älä sorru tieteelliseen vilppiin!
Yliopiston koulutustoiminta perustuu luottamukselle, että opiskelija on omaksunut ne tiedot ja taidot, jotka on tutkintoonsa sisältyvillä kursseilla menestyksellisesti suorittanut. Vilpillisellä toiminnalla vahingoitat paitsi itseäsi ja tulevaa työnantajaasi, myös koko yliopistoa. Siksi vilppiin suhtaudutaan ankarasti. Riittävät tiedonhankinta- ja tutkimusaineistojen hallintataidot osana tieteellisiä viestintätaitoja ovat keskeinen avain, ettet huomaamattasi sorru tieteelliseen vilppiin.
"Opiskeluun sovellettuna vilppi on mikä tahansa sellainen epärehellinen toiminta, jonka avulla opiskelija yrittää antaa väärän kuvan joko omasta ja toisen osaamisesta pyrkimyksenä vaikuttaa opintosuorituksen hyväksymiseen ja sen arviointiin."
JY: Menettelytapaohjeet vilpin ja plagioinnin ehkäisemiseksi... (Rehtorin päätös 13.6.2013)
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeissa todetaan, että vilppi tieteellisessä toiminnassa merkitsee tiedeyhteisön ja usein myös päätöksentekijöiden harhauttamista. Vilppi jaetaan neljään alakategoriaan:
| Sepittämisellä (fabrication) | tarkoitetaan tekaistujen havaintojen esittämistä tiedeyhteisölle. Sepitettyjä havaintoja ei ole tehty tutkimusraportissa kuvatulla tavalla tai menetelmillä. Sepittämistä on myös tekaistujen tulosten esittäminen tutkimusraportissa. |
| Havaintojen vääristelyllä (falsification, misrepresentation) | tarkoitetaan alkuperäisten havaintojen tarkoituksellista muokkaamista tai esittämistä niin, että havaintoihin perustuva tulos vääristyy. Tulosten vääristelyllä tarkoitetaan tieteellisesti perusteetonta tutkimustulosten muuttamista tai valikointia. Vääristelyä on myös johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten tai tietojen esittämättä jättäminen. |
| Plagioinnilla (plagiarism) | eli luvattomalla lainaamisella tarkoitetaan jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen esittämistä omana. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi. |
| Anastamisella (misappropriation) | tarkoitetaan toisen henkilön tutkimustuloksen, -idean, -suunnitelman, -havaintojen tai -aineiston oikeudetonta esittämistä tai käyttämistä omissa nimissä. |
Lisäksi:
|
Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä |
joka ilmenee törkeinä laiminlyönteinä (gross negligence) ja holtittomuutena tutkimustyön eri vaiheissa:
|
Plagiointi - yksi vilpin muoto
|
Mitä plagiointi tarkoittaa? |
Plagiointi tarkoittaa toisten ideoiden ja työn esittämistä omanaan kertomatta alkuperäistä lähdettä. Plagiointi on vilppiä, joka johtaa rankaisemiseen, esimerkiksi huomautukseen, työn hylkäämiseen tai jopa plagioineen henkilön määräaikaiseen erottamiseen yliopistosta. |
|
| Miten välttää plagiointi? |
Plagiointi on usein tahatonta. Sen välttämistä edistää parhaiten tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu. Jos otat suoran lainauksen, se tulee laittaa lainausmerkkien sisään ja ilmoittaa lähde. Jos mukailet eli kerrot omin sanoin, tulee ilmoittaa lähde. Molemmissa tapauksissa tarvitaan sekä tekstinsisäinen viite että lähteen tiedot lähdeluettelossa. Viittaa käyttämiisi lähteisiin asiaan kuuluvalla tavalla. Näin teet selväksi mitkä ideoista ja teksteistä ovat omiasi, ja mitkä toisilta lainattuja. Mainitse alkuperäinen lähde aina, kun otat tietoa painetuista tai elektronisesta aineistosta, kirjoista tai aikakauslehdistä tai vaikka opiskelutoverin tutkimussuunnitelmasta, eli:
|
|
| Tunnista myös itseplagiointi | eli oman aiemman työn käyttäminen uutena työnä. Esimerkiksi jos sinun on tarkoitus tehdä opinnäytteestäsi tiivistelmänomainen artikkeli, keskustele ennen työhön ryhtymistä ohjaajasi kanssa, onko tieteenalallasi hyväksyttynä käytänteenä toimia näin vai oletko syyllistymässä itsesi plagiointiin. | |
| Turnitin |
Plagiaatintunnistukseen käytetään Turnitin-järjestelmää. Aiemmin on ollut käytössä Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmä. |
|
| Lisää tietoa plagioinnista |
|
