Impaktiluku ja muita arviointisuureita

tekijä: Liisa Hannele Halttunen-Keyriläinen Viimeisin muutos torstai 13. helmikuuta 2020, 10.53

Viittauskerroin eli impaktiluku

Lehden painoarvon ja tieteellisen vaikuttavuuden indikaattorina pidetään yleisesti viittauskerrointa eli impaktilukua, englanniksi Impact Factor. Impaktiluvut löytyvät Journal Citation Reports (JCR)-tietokannasta. JCR sisältää myös muita lehtien arviointiin tarkoitettuja suureita. Myös Web of Science (WOS)-tietokannan viitteiden kautta pääsee tarkistamaan lehden impaktiluvun JCR:stä. Tiedelehdetkin ilmoittavat usein omilla sivuillaan impaktilukunsa.

Impaktiluku lasketaan lehtikohtaisesti niin, että lehdessä vuonna x kahden/viiden edellisen vuoden artikkeleihin tehtyjen viittausten lukumäärä jaetaan kyseisinä vuosina lehdessä julkaistujen artikkeleiden määrällä. Laskukaava on esitetty tarkemmin JCR-tietokannassa. Viittausten määrän oletetaan korreloivan suoraan tutkimuksen merkittävyyteen. Impaktiluku kertoo kuitenkin vain lehden artikkeleiden keskimääräisen painoarvon, se ei kerro mitään yksittäisen artikkelin saamista viittauksista.

Impaktiluvun käyttöä arvioivia keskusteluja käydään tiedelehdissä ajoittain. On syytä mieltää laskentatavan luonne ja siitä johtuvia heikkouksia eikä käyttää lukua kritiikittömästi arvioinnin oikotienä. Impaktiluku riippuu paljon alan viittauskäytänteistä. Lehtiä ei - eikä tutkijoita - pidä verrata muuten kuin saman aihekategorian sisällä. Eri osa-alueilla käytetään ja siten myös viitataan eri-ikäiseen aineistoon. Impaktiluvun laskutapa suosii runsaasti viittauksia saavia artikkeleita, kuten katsausartikkeleita (review). Kriitikoiden mukaan impaktiluvun käyttö yksittäisten artikkeiden ja edelleen tutkijoiden tai laitosten tieteellisen panoksen arvioimiseen on hyvin ongelmallista. Etenkin yksittäisen tutkijan panoksen arviointi yhteisjulkaisussa impaktilukuihin perustuen on melko mahdotonta. Toki "kovassa" lehdessä julkaistun artikkelin voidaan nähdä indikoivan tasokkuutta. Aiheesta mm.: Saxen, L.: Tutkijat numeroiksi? Duodecim 2004;120:5-7.

Tutkijalle saattaa lehden mahdollisimman korkea impaktiluku tulla ensisijaiseksi valintaperusteeksi lehden sisältö- tai lukijaprofiilin sijaan, kun artikkelia tarjotaan julkaistavaksi. Tämä taas kasvattaa arvostetuimpien lehtien merkitystä entisestään. Meritoitumisen takia halu julkaista "kovassa" lehdessä on ymmärrettävä: rekrytoijat ja tutkimuksen rahoittajat ovat kiinnostuneita siitä, miten arvostettuihin lehtiin tutkija tai ryhmä on artikkeleitaan saanut.

Muita indeksejä

h-indeksi eli Hirsch-indeksi. Artikkelit asetetaan järjestykseen siteerausten lukumäärän perusteella. h-indeksi on sama kuin sen lehden järjestysnumero, jonka kohdalla siteerausten määrä ja järjestysnumero ovat mahdollisimman samat. Jos henkilön h-indeksi on 18, hänellä on 18 artikkelia, joihin on viitattu vähintään 18 kertaa. Myös tämän indeksin perustana on olettamus, että suuri siteerausmäärä suoraan ilmaisee julkaisun merkittävyyden. Etenkin yhteisjulkaisujen kirjoittajat voivan saada ns. ansiotonta arvonnousua laskentatavan seurauksena. Web of Science ja Scopus -tietokannat näyttävät h-indeksit suoraan.

SNIP: lehden vaikutus; "impact". SNIP on käytössä Scopus-tietokannassa. Indeksin on tarkoitus huomioda impaktilukua paremmin tieteenalan erityispiirteitä, kuten miten paljon ja kuinka nopeasti jollakin alalla yleensä viitataan. .

SCImago Journal Rank (SJR): lehden arvovalta; "prestige". SJR on käytössä Scopus-tietokannassa. SJR-laskenta käyttää Googlen PageRankin tapaista algoritmia artikkelien välisten kytköksien analysointiin. Ensisijainen kriteeri ei siis ole pelkkä viittausten määrä. Arvostetussa lehdessä voi olla vähemmän viittauksia, mutta jos viittauksetkin ovat arvostetussa lehdessä, painoarvo SJR:nä mitaten voi olla suuri, vaikka impaktiluku olisi pieni. Usein luvut kuitenkin ovat samansuuntaisia. . Aiheesta mm. Butler, D.: Free journal-ranking tool enters citation market. Nature 451, 7174, s. 6; DOI:10.1038/451006a.

Julkaisufoorumi. Edellä mainitut indikaattorit ovat ongelmallisia aloilla, joissa on muitankin julkaisukanavia kuin kansainväliset tiedelehdet. Suomalaisessa Julkaisufoorumi-hankkeessa valmistui 2011 tieteellisten lehtien arviointi, jossa tieteenaloittaiset asiantuntijapannelit  luokittelivat noin 19500 lehteä, sarjaa ja kirjankustantajaa tasoille 1-3. Luokka 3 on paras. Enin osa on luokassa 1, luokassa 2 on 20 % ja luokassa 3 enintään 5 % kaikista arvioinnin kohteista. Luokitus on päivittyvä. Voit tehdä hakuja Julkaisufoorumi-luokituksen saaneiden tieteellisten lehtien, sarjojen ja kirjankustantajien joukosta.

Altmetriikka; "verkkoaktiivisuusmittari"; mittaa artikkelikohtaisesti viittaustietojen lisäksi sähköisen artikkelin latausmääriä, artikkelin mediassa saamaa julkisuutta, blogipostauksia ja Facebook- ja Twitter -mainintoja. Altmetric-mittari huomioi näin tutkijayhteisön aktiivisuutta ja sitä kautta artikkelin merkitystä paljon laajemmin kuin perinteiset pelkkään viittaustietoon perustuvat mittarit. Lisätietoa: Altmetric.

Lumipallometriikka: mittarista odotetaan kansainvälistä standardia, joka tekee mahdolliseksi sen, että tutkimusintensiiviset yliopistot ymmärtävät vahvuuksiaan ja heikkouksiaan niin, että ne voivat luoda tehokkaita strategioita ja seurata niiden toteutumista. Tavoitteena on, että tulokset ovat yliopistoille itselleen hyödyllisiä toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Olennaista on myös se, että tuloksiin eivät vaikuta ulkopuoliset organisaatiot, kuten rahoittajat, firmat tai tutkimustiedon myyjät. Lisätietoa: Snowball Metrics