Julkaisukäytänteistä

tekijä: Liisa Hannele Halttunen-Keyriläinen Viimeisin muutos keskiviikko 19. helmikuuta 2014, 08.45

Luonnontieteellisillä aloilla olennainen piirre tutkimustiedon julkaisemisessa on lehtipainotteisuus. Tulokset julkaistaan alojen tieteellisissä aikakauslehdissä. Näitä artikkeleita voi löytää myös rinnakkaisjulkaisuina oppilaitosten julkaisuarkistoista. Myös väitöskirjat perustuvat lähestulkoon aina tiedelehdissä julkaistuihin artikkeleihin. Aivan uusinta tietoa julkaistaan konferenssi- eli ns. proceedings -julkaisuissa. Tiedonlähteinä tiedelehtien lisäksi hyviä ovat myös erilaiset viranomaisten ja tutkimuslaitosten julkaisusarjat. Kirjat taas ovat enimmäkseen jo vakiintuneen tiedon julkaisukanavia.

Arvostetuimpiin tiedelehtiin artikkeleiden tarjonta on suurempi kuin mitä ne voivat julkaista. Julkaistavaksi tarjottavien artikkeleiden vertaisarvioinnin takia artikkeleiden ilmestyminen ei lehdissä ole kovin nopeaa. Tiedeyhteisössä on melkoisesti kilpailua, joten tutkimuksen korvamerkitsemiseksi omalle ryhmälle voidaan ikäänkuin ennakkotietona julkaista lyhyitä uutistyyppisiä artikkeleita "letters"-tyyppisissä tiedelehdissä ennen täysimittaisten artikkelien kirjoittamista. Arvostetuimmat vertaisarviointia käyttävistä, lyhyitä artikkeleita julkaisevista lehdistä ovat Nature ja Science.

Luonnontieteellisillä aloilla tutkimusta tehdään paljolti ryhmätyönä. Tutkimuksen tuloksena syntyvillä artikkeleilla on silloin aina monta tekijää. Sillä, missä järejstyksessä nimet ovat tekijäluettelossa, on merkitystä. Omaan väitöskirjaan tarkoitetuissa artikkeleissa nimen on syytä olla mahdollisimman alussa.

Luonnontieteellisillä aloilla kirjoitetaan englanniksi. Suomen kielellä ei juurikaan julkaista mainittavampia tieteellisiä tutkimuksia. Harvat suomalaiset tieteelliset lehdet ovat englanninkielisiä, kuten Boreal Environment Research tai Annales Zoologici Fennici tai Annales Botanici Fennici. Ani harva kurssikirjakaan on suomenkielinen. Niinpä luonnontieteitä opiskelevat joutuvat jo opintojensa alusta lähtien tottumaan englanninkielisen aineiston käyttöön. Pro gradu -töitä tehdään nykyisin yhä enemmän englanniksi ja väitöskirjat ovat lähes poikkeuksetta englanninkielisiä.

Joillakin bio- ja ympäristötieteiden osa-alueilla, kuten kalatalous tai paikalliset ympäristökysymykset, voi myös olla relevanttia kotimaista, suomenkielistä aineistoa, kuten viranomaisten tuottamia raportteja, tilastoja tms. dokumentteja.

Lisätietoa: Julkaisukäytännöt eri tieteenaloilla. Opetusministeriön julkaisuja 2008:33.