Tiedelehdet

tekijä: Liisa Hannele Halttunen-Keyriläinen Viimeisin muutos torstai 13. helmikuuta 2020, 10.56

Tieteellisen aikakauslehden takana on usein jokin tieteellinen seura tai vastaava yhteisö, vaikka lehden julkaisijana toimii lähes aina kaupallinen kustantaja. Tiedelehtien erikoistuminen vaihtelee, alkaen ”all aspects of biology/chemistry” –lehdistä esim. jonkin tietyn eliöryhmän tutkimusta julkaisevaan lehteen. Yhdessä lehdessä voi olla useaa eri artikkelityyppiä, esim. "letters" ja "full articles", mutta myös pelkästään esim. letters- tai review-artikkeleita julkaisevia lehtiä on.

Tiedelehtien eri tyyppejä

  • Laaja-alainen, ”kaikki” tieteenalat; esim. Nature, Science
  • Laaja-alainen, tietyn tieteenalan lehti; esim. Journal of the American Chemical Society (JACS) 
  • Tieteenalan osa-alueeseen erikoistunut; esim. Acta Oecologica
  • Tiukasti erikoistunut; esim. Ecology of freshwater fish

Tiedelehtien eri tyyppisiä artikkeleita

  • tutkimusartikkeli, “full article” – alkuperäistutkimuksen esittelevä artikkeli
  • katsaus,”review” – laaja kirjallisuuskatsaus jonkin alan alkuperäistutkimuksiin; usein ansioituneiden tutkijoiden laatima; arvokas, kun tutustut aiheeseesi
  • raportointityyppiset, aiheen "korvamerkitsemiseen" pyrkivät ”letter”, ”brief communication” -artikkelit, lyhyesti esiteltyjä ennakkotuloksia
  • uutiset ”news” – uutistyyppisiä lyhyitä artikkeleita; tieteellisyys?

Luonnontieteellisten alojen tiedelehdistä suurin osa on nykyisin saatavana verkon kautta. Lähes kaikki ovat painettuna ilmestyvien tieteellisten kansainvälisten lehtien rinnakkaisversioita. Sähköisissä lehdissä voi olla erilaisia toimintoja, joita painetuissa lehdissä ei ole. Artikkeleihin voi liittyä lisäaineistoa ja niissä voi olla erilaisia muita linkityksiä, kuten artikkeleiden siirto RefWorks- tai muuhun viitteidenhallintaohjelmaan. Artikkelista voi saada näkyviin saman kustantajan lehdissä siihen tehdyt viittaukset (Citing articles tms.), tai linkkejä artikkelin lähteisiin.

Tiedelehtien arviointi

Tiedelehtiä arvostetaan eri tavoin paitsi niiden sisällön takia, myös sillä perusteella, paljonko niissä julkaistuihin artikkeleihin viitataan. Viittauksia pidetään tärkeänä tutkimuksen näkyvyyden indikaattorina ja viittausmäärän ajatellaan osoittavan myös tutkimuksen laatua. Kaupalliset tietokantatuottajat ylläpitävät viittausten pohjalta laskettavia erilaisia "rankinglistoja" lehtien arviointiin. Tunnetuin näistä on viittauskerroin eli impaktiluku, Impact Factor. Kotimainen arviointityökalu tiedelehtien arvottamiseen on Julkaisufoorumi-hankkeen tuottama luokitus.

Preprintit ja postprintit

Preprinteiksi kutsutaan tieteellisten artikkeleiden ennakkojulkaisuja, ”esipainoksia”. Ne voivat olla eri näköisiä kuin lopulliset, eivätkä ne vielä ole vertaisarvioituja. Vertaisarvioitua artikkeliluonnosta kutsutaan nimellä postprint. Sellainen voi olla jo sama kuin tiedelehdessä julkaistava artikkeli; tämä riippuu lehden kustantajasta. Kumpiakin voi löytää verkosta esim. yliopistojen julkaisuarkistoista. Suurenergiafysiikan alalta alkunsa saanut, mutta laaja-alaistunut preprintti- eli ennakkojulkaisupalvelin ArXiv sisältää paitsi fysiikkaa, myös mm. matematiikkaa ja tietojenkäsittelytiedettä ja vuodesta 2003 myös kvantitatiiviseen biologiaan liittyviä pre- tai postprinttejä.

Julkaisemisen rahoitusmallit: tilausmaksut, open access, hybridi, rinnakkaistallentaminen

Tiedelehtien kustantaminen perustuu vielä useimmiten kaupallisten kustantajien perimiin tilausmaksuihin. Luonnontieteellisten alojen lehdet ovat varsin kalliita, ja jatkuvasta hintojen korotuksista on tullut suuri ongelma. Niinpä tiedemaailmassa on yhä enemmän alettu etsiä vaihtoehtoja puhtaasti kaupalliselle kustantamiselle. Mallia, jossa kirjoittaja maksaa artikkelinsa julkaisemisesta, kutsutaan yleisesti open access -julkaisemiseksi. Tilausmaksulliseen lehteen voidaan myös yksittäinen artikkeli ostaa avoimeksi, jolloin puhutaan hybridistä. Artikkeleita voidaan myös tallentaa organisaatioiden omille palvelimille. Tieteellisen tiedon vapaaseen julkaisemiseen ja saatavuuteen on siis useita tapoja.

Monet yliopistot, kuten Jyväskylän yliopistokin, kannustavat tutkijoitaan avoimeen tallentamiseen. Näin tiedeartikkkelti voivat olla löydettävissä yliopistojen omilta palvelimilta rinnakkaistallenteena. Julkaisuarkistoissa artikkelit ovat yleensä jo vertaisarvioituja, mutta eivät vielä lehdessä julkaistuja versioita. Usein artikkelit on sittemmin julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä.

Lisätietoa:

 

Tieteellinen vs. populaari lehti

Ominaisuus Tiedelehti Populaari lehti
Referee l. peer review-menettely   on ei
Pituus perusteellisuus yleiskatsaus
Tekijä alan asiantuntija journalisti
Kieli tieteenalan ”jargon” yleiskieli
Rakenne määrämuotoinen ei määrättyä muotoa
Viittaukset lähdeluettelo ei lähdeluetteloa
Kuvitus taulukot, kaaviot yms.   värikuvat yms.