Tieteellinen tiedonhankinta

tekijä: Marja Liisa Kokko Viimeisin muutos tiistai 25. syyskuuta 2012, 14.08

Yleistä:

Tieteellinen tutkimusprosessi etenee vaiheittain ja tätä prosessia leimaavat tutkimukselle asetetut tavoitteet ja ennen kaikkea valinnat (aineistot ja niiden keruu, tieteen filosofiset sitoutumukset, tutkimusmenetelmät jne). Tieteellinen tiedonhankinta on osa valintojen prosessia ja sen erityispiirre on, että tietoa hankintaan ja sitä hallinnoidaan läpi koko työn tutkimusaiheen ideonnista julkaisemista edeltäviin viimevaiheen tarkistuksiin ja tietojen päivittämiseen.

Arkipäiväisestä tiedonhankinnasta systeemaattinen tieteellinen tiedonhankinta poikkeaa siinä, että hakijalla on jo etukäteen käsitys siitä, miten ja mistä tietoa kannattaa hakea sekä siitä millaisia kriteerejä hakutuloksen tulee täyttää. Kirjaston tutkijoille tarjoama tiedonhankinnan koulutus tarjoaa tietoa, hyväksi havaittuja vihjeitä, työkaluja ja ideoita tutkimuksen eri vaiheiden suorittamiseen.

Tutkijalla on oltava perustaidot ja -tietämys siitä, miten tiedonhakuja tehdään ja siitä, miten annattu komento vaikuttaa hakutuloksen syntyyn. Aktivoi tiedonhakutaitosi Kirjastotuutorin sekä NELLIn pikaoppaan avulla.

Omatoiminen tiedonhankinta:

Tieteelliseen tiedonhankinnan valmistelussa on kaksi merkille pantavaa valintatilannetta, jotka on hyvä tiedostaa:

  • ensimmäinen valintatilanne liittyy hakusanoihin. Tutkimusteema vaikuttaa merkittävästi siihen, onko järkevää käyttää niin sanottua luonnollista kieltä, jolla tässä tapauksessa tarkoitetaan tutkimuksessa yleisesti käytettyjä käsitteitä tai ilmiön kuvausta tai sitten tietokantojen asiasanastoja. Molempia tapoja kannattaa kokeilla, sillä ne täydentävät toisiaan.
  • toinen valinta liittyy tietokantoihin. Tiedonhaun voi aloittaa tieteenalaa parhaiten palvelevasta spesifistä tietokannasta, jotka löydät NELLIstä Aineinestovalinnasta ja siellä Aihealueesta. Aihealueet vastaavat Jyväskylän yliopiston laitoksia ja oppiaineita. Tutkimustyön alkuvaiheessa voisi hyödyntää myös NELLI-portaalin Pikahakua (jossa voi valita joko monitieteisiä tietokantoja sisältävän paketin tai sitten tietokantapaketin, johon oma tieteenala sisältyy) tai vaihtoehtoisesti Monihakua (jossa voit kohdistaa hakusi samanaikaisesti useampiin valitsemiisi tietokantoihin)

Kirjaston sivustoon on koottu tietoa tiedonhankinnasta eri aloilla. Näiltä sivuilta saa opastusta tieteenalojen keskeisiin tietokantoihin. Jokainen yksittäinen tietokanta tarjoaa tietoa tietokannan sisällöstä sekä opastuksen vaihtoehtoihin siitä, kuinka hakuja kyseissä tietokannassa tehdään, millaisia ehtoja haulle voidaan asettaa ja millaisia työkaluja voidaan käyttää hakutuloksen analysointiin.

Tiedonhankinnan keskeiset vaiheet:

1. Tiedonhaun valmistelu, johon kuuluu orientoituminen tutkittavaan aiheen ja kontekstin hahmottaminen sekä näistä esitietojen kerääminen. Valmisteluvaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota muun muassa tutkimusaihetta koskevan keskustelun peruskäsitteisiin, teeman johtaviin asiantuntijoihin ja heidän julkaisuihinsa sekä ennen kaikkea julkaisuissa käytettyihin lähteisiin.

Tutkimuksen varhaisvaiheen tiedonhankinnan systemaattisuutta tukevat mielle- ja käsitekartat. Tiedonhaun valmisteluvaiheessa haltuunotetuilla hakutermeillä on hyvä testata, millaisia tuloksia tietokannat tarjoavat ja pohtia sitä, millaisia vahvuuksia ja heikkouksia omiin hakukokeiluihin liittyy.

2. Hakutermien haltuunottaminen tarkoittaa sitä, että tutkija syventää ja täsmentää tietämystään aiheensa keskeisistä käsitteistä. Tässä vaiheessa tutkija harkitsee valintojaan tutkimusmenetelmistä ja mahdollisesta teoreettisesta taustasitoumuksistaan. Tutkimusmenetelmät ja teoriat ovat sellaisenaan hyviä hakutermejä. Katso NELLIn hakuteokset ja sanakirjat tai tarkista tieteenalallesi tyypillisimmät teokset NELLIn Aineistovalinnasta ja siinä Aihealueelta tieteenalasi mukaan.

Listoilta löytyy esim.  Sage Research Methods Online, joka on tutkimusmenetelmiin keskittyvä tietokanta. SRMO-tietokannan käytöstä järjestetään myös koulutuksia - katso ajakohdat kirjaston koulutuskalenterista. Arvokasta tietoa tutkimusmenetelmistä löytyy lisäksi Yhteiskuntatieteellisesta tietoarkistosta, jonka sivuilta pääsee käyttämään Menetelmäopetuksen tietovaranto -oppimateriaalia. Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan menetelmäoppimateriaali MEHU (soveltuu hyvin ihmistieteisiin) löytyy puolestaan Kopasta.

Tietokantojen asiasanastot eli tesaurukset kertovat sen, millaisia asiasanoja kyseinen tietokanta "ymmärtää". Asiasanastot jäsentävät sanat hierarkkisesti, joten ne auttavat samalla hahmottamaan tutkittavien asioiden laajempia ja suppeampia yhteyksiä.

3. Tiedonlähteiden valintaan vaikuttaa se, millaista tietoa haetaan. Oman tutkimustyön kannalta olennaisia tiedonlähteitä voi arvioida tekemällä esimerkiksi vaihtoehtoisia hakuja sekä monitieteellisissä erilaisia aineistoja sisältävissä tietokannoissa että vain tiettyyn lehteen kohdistuvilla haulla. Tutustu aiheeseen Kirjastotuutorin ja Tieteenalakohtaisten tiedonhankinta -sivujen avulla.

4. Tiedonhaun toteuttaminessa on tärkeää hyödyntää tietokantojen tarjoamia vaihtoehtoisia hakutapoja (pikahaku, laajennettuhaku, haku vapaasti valitulla hakutermillä, asiasanahaku) ja hakutulosten analysointityökaluja (hakutuloksen lajittelu- ja analyysitoiminnot).

Monipuolista tiedonhaun toteuttamista tukevat tietokantojen oppaat ja työkalut. Hakutuloksen lajittelu ja analysointi sekä related items -työkalu (tai vastaavat hakuvihjeet) auttavat uudistamaan hakuja siihen suuntaan, joka parhaiten tukee olennaisen lähdeaineiston saavutettavuutta.

 

Kaikille avoimet tietokannat:

  • JYKDOK (Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokanta, johon on linkitetty muun muassa runsas määrä Ebaryn, Ellibsin ja Francis & Taylorin e-kirjoja). Katso JYKDOKin käyttöopas.
  • LINDA (yliopistokirjastojen yhteistietokanta, jossa muun muassa yliopistojen opinnäytteet) Katso LINDAn käyttöopas.
  • ARTO (kotimainen artikkeliviitetietokanta). Katso ARTOn käyttöopas.

 

NELLI-portaali (sekä vapaasti verkossa olevat aineistot että käyttörajoitetut aineistot)
Katso NELLIn pikaopas

 

Käyttöoppaita NELLI:n tietokantoihin:

-tietokantojen käyttöoppaita Jyväskylän yliopiston kirjaston sivulla (sekä kirjaston tuottamia pikaoppaita että tietokantojen omia käyttöohjeita)

-jokaisen tietokannan pääsivulta löytyvät hakuohjeet (palveluntarjoajan päivittämät ajantasaiset ohjeet; esim. help tai support tai vastaava. Esim. Web of Science -tietokannan ohjeet)

-ohjeet löytyvät myös NELLIstä ko tietokantaan liitetyn I-painikkeen alta (esim. AINEISTO-OPAS tai vastaava linkki)

 

Muuta tieteellisen julkaisutoiminnan ja keskustelun seuraamisen tueksi:

1. Julkaisufoorumi-hankkeen tavoitteena on luoda järjestelmä, jossa tieteellistä julkaisutoimintaa voidaan arvioida määrän lisäksi myös laadullisesti. Julkaisufoorumijärjestelmän perustana on julkaisukanavien eli tieteellisten lehtien, sarjojen ja kustantamoiden laatuarviointi. Julkaisujen laadunarviointijärjestelmä mahdollistaa tutkimuksen laadun systemaattisen arvioinnin.

Julkaisufoorumilla on selkeä tehtävä vaikuttaa tutkijan valintoihin tekemällä julkaisun laatu näkyväksi. Julkaisujen laadunarviointi välittää tietoa julkaisukanavien laadusta ja edesautta sitä kautta tutkijaa arvioimaan tiedonlähteiden tasoa. Akateemiseen asiantuntijuuden ydintä on, että tutkija tietää, mitkä julkaisukanavat ovat hänen tieteenalallaan korkeatasoisia. Samalla on muistettava, että yksittäisen lähteen kriittinen laadunarviointi on akateemista osaamista, jota ei voi ulkoistaa muiden tehtäväksi.

Julkaisufoorumin tuottama laadinarviointijärjestelmä tuo merkittävää lisäarvoa aloilla, joilla viittaustietokannat ovat puutteellisia ja ja joilla julkaistaan lehtiartikkeleiden rinnalla myös kokoomateosartikkeleita ja monografioita.

Seuraa hankkeen etenemistä ja oman tieteenalasi julkaisutoiminnan arvioinnin etenemistä ylläolevasta hankesivu-linkistä!

2. Portaaleja:

Europeana (eurooppalaisen digitaalisten tietovarantojen portaali, joka yhdistää kirjastot, arkistot ja museot saman käyttöliittymän alle)

WordlCat (maailmanlaajuinen kirjastojen tietokannat yhdistävä portaali)

European Science Foundation (portaali, joka kokoaa eurooppalaisia tutkimushankkeita ja rahoittajia. Palvelussa mukana tieteellisten lehtien rankinlistaus ERIH)

Karlsruher Virtueller Katalog KVK (maailman kirjastotietokannat; kansalliskirjastojen ja muiden kirjastojen luetteloita)

3. Maailman yliopistot (ao. kirjastojen vapaasti käytössä olevat kirjastotietokannat)

4. Blogit: Blogien kautta tutkijat ja tutkimusryhmät kertovat omasta tutkimusprojekteistaan ja vaihtavat mielipiteitä sekä kehittelevät tutkimusproblematiikkaansa saman alan tutkijoiden kanssa. Blogit ovat näin keskustelufoorumeita, joissa jaetaan tietoa samoista tutkimusaiheista kiinnostuneiden tutkijoiden kesken. Blogit tarjoavat näin mahdollisuuden tutkijoiden väliseen keskusteluun ja verkostoitumiseen. blogilista.fi on helppo väylä löytää oman alan kansallisia blogeja, jotka ovat myös verkostoituneet kansainvälisiin keskustelufoorumeille.

5. Tutkijoiden yhteisöpalvelut: Tieteelliset lehdet eivät ole ainoa foorumi asiantuntijoiden väliselle keskustelle. Tieteellistä kansallista ja kansainvälistä keskustelua tutkimusryhmien ja yksittäisten tutkijoiden kesken käydään sosiaalisessa mediassa. Esimerkkejä tutkijayhteisöpalvelusta: Academia.edu ja  ResearchGATE. Palvelut ovat maksuttomia ja niiden kohderyhmänä ovat tutkijat ja tutkimusryhmät.

6. Tieteellisen keskustelun seuraaminen syötteenlukijapalvelun avulla.

  • Tampereen yliopiston kirjaston: RSS-syötteiden avulla uutuusseuranta on helppoa ja mukavaa. Syötteenlukijoita on muitakin mutta helppokäyttöinen Google Reader on nopeasti otettavissa käyttöön. Google Reader ja RSS-opas

7. Kirjakaupat

Kirjakaupat, kustantajat ja kirjavälijät kertovat kirjauutuuksista. Kirjojen automaattiseen uutuusseurantaan voi joissakin palveluissa käyttää RSS -syötettä tai sähköposti -alertia samaan tapaan kuin esimerkiksi lehtien uutuusseurannassa.

Hyvä muistaa:

-kirjaston hankintapalvelu ottaa mielellään vastaan kirjahankintaesityksiä.