Johdanto
Materiaali on siirretty uusille sivuille (linkki). Tätä Kopassa olevaa materiaalia ei enää päivitetä ja siinä voi olla vanhentuneita tietoja.
Johdannon luettuasi osaat vastata mm. näihin kysymyksiin
1 Mitkä Hyvän tieteellisen käytännön (HTK) lähtökohdista liittyvät sinun tutkimusaineistoosi? Perustele!
2 Miten ajattelet FAIR-periaatteiden vahvistavan vastuullisen tieteen ja tutkimuksen päämääriä?
3 Kuvaile, mitä eroa on tutkimussuunnitelmalla ja aineistonhallintasuunnitelmalla? Miksi aineistonhallintasuunnitelma kannattaa tehdä?
Tutkimusaineisto osana tutkimusta
Tutkimusaineistoilla eli tutkimusdatalla tarkoitetaan kaikkea tutkimuksessa käytettyä ja itse tuotettua aineistoa, johon tutkimus perustuu.
Tutkimustulokset perustuvat tutkimusaineistoon, mutta myös aineiston syntyminen itsessään voi olla tutkimuksen merkittävä tulos.
Huomaa, että tutkimusaineisto on eri asia kuin tutkimuskirjallisuus.
Tutkimuskysymykset määrittävät, mitä tai minkä tyyppisiä (määrällinen, laadullinen) aineistoja käytetään.
- Tyypillisiä aineistoja ovat erilaiset kyselyt ja haastattelut, asiakas- tai asiointitilanteiden tallenteet, viralliset dokumentit, arkistoaineistot, verkkosivustot, keskustelupalstojen kirjoitukset ja media-aineistot, laboratorionäytteet, lääketieteelliset kuvantamiset sekä eri tieteenalojen mallinnukset, simulaatiot ja kokeet sekä koodit.
- Edellä luetellut ovat niin sanottujen primääriaineistoja. Lisäksi tutkimusaineistoksi lasketaan primääriaineiston pohjalta tuotetut aineistot kuten
- aineiston pilkkominen osiin, tietokannat, visualisoinnit ja muut aineistoa tai jotakin sen osaa eri tavoin kuvaavat ja jäsentävät tuotokset.
Tieteen tunnusmerkit
Sekä tutkimuskirjallisuuden (tutkimuksen teoreettinen pohja) että tutkimusaineistojen tulee noudattaa tieteellisen tiedon tuottamisen tapaa ja täyttää sen tunnusmerkit, jotka tiivistettynä ovat:
- Perusteltavuus
- väitteet tulee perustella tieteellisten menetelmien avulla
- Julkisuus ja yhteisesti rakentaminen ja sopiminen (intersubjektiivisuus)
- väitteiden perusteluineen tulee olla julkisia
- tieteen tulee olla avointa kaikille
- tieteellinen tieto tulee esittää ymmärrettävällä kielellä
- Kriittisyys, itsensä korjaavuus, autonomisuus
- tutkijan on kriittisesti epäiltävä totuuksina esitettyjä väitteitä (kriittisyys)
- tieteelliset tulokset on ymmärrettävä alustaviksi ja ehdollisiksi (itsensä korjaavuus) ja
- niiden korjaaminen on tieteellisen yhteisön asia (autonomisuus)
- Edistyvyys
- tieteen viemistä tieteellisen toiminnan avulla kohti totuutta
- tiedeyhteydessä vallitsee erilaisia normeja, joita kunnioitetaan tutkimusyhteisössä
Lähde: Niiniluoto Ilkka, "Tieteen tuntomerkit". Tiede, filosofia ja maailmankatsomus. Otava. Helsinki 1984, 21-30.
Yksi edellä mainituista tieteen tunnusmerkeistä on avoimuus. Katso video tieteen avoimuuden hyödyistä ja haasteista.
Hyvä tieteellinen käytäntö
Nykyiset vastuullisen tieteen perusteet eivät poikkea traditionaalisesta tieteen tekemisestä. Kun tutkimus on tehty hyvän tieteellisen käytännön (HTK) edellyttämällä tavalla, sen voidaan katsoa olevan eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulosten uskottavia. Tutkimuksen avoimuus ja läpinäkyvyys kuuluvat näihin ohjenuoriin. Kerro siis opinnäytteessäsi rehellisesti, mitä tutkimusmenetelmää olet käyttänyt, miten olet kerännyt tutkimusaineiston, miten olet analysoinut sen.
Hyvä tieteellinen käytäntö on eettinen ohjeistus, jonka vahvuus perustuu siihen, että tutkimusyhteisö on sitoutunut noudattamaan sitä. Lainsäädäntö asettaa HTK:n reunaehdot.
Voit myös palauttaa mieleesi Kirjastotuutorista, mitä hyvällä tieteellisellä käytännöllä tarkoitetaan tutkimuskirjallisuuden ja viittaamisen osalta.
HTK-ohjeen on laatinut Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) yhdessä tiedeyhteisön kanssa.
Lähde: vastuullinentiede.fi