Antoisien oppimiskokemusten määrittely

1. Emotionaalinen sitoutuminen oppimistapahtumaan
   Oppimiskokemuksen relevanttius tuli esiin emotionaalisena sitoutumisena, joka saattoi voimakkaimmillaan ilmetä "rakkautena" opittavaa asiaa kohtaan tai kiukustumisena ja turhautumisena siihen, että itse tärkeäksi kokemastaan asiasta ei saanut oppimistilanteessa asianmukaista ja riittävää tietoa.
2. Reflektio
   Mahdollisuus pysähtyä analysoimaan ja tutkimaan opiskelijan omia olettamuksia opittavasta asiasta.
3. Mahdollisuus tarkastella asioita erilaisista näkökulmista
   Tietoisuus erilaisten näkökulmien olemassaolosta tuli esiin mm. siten, että oppimistilanteessa saattoi toimia erilaisissa rooleissa, ei pelkästään tiedon vastaanottajana.
4. Autonomia
   Autonomia merkitsi prosessina tapahtumasarjaa, jossa opiskelijat asettivat itse oppimisen tavoitteet ja saivat mahdollisuuden suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa oppimistaan. Lopputuloksena autonomia tarkoitti oppimiskokemuksen synnyttämää tunnetta siitä, että oppija on vähemmän riippuvainen auktoriteeteista ja samalla vahvisti uskoa selviytyä itsenäisesti vaativimmistakin tehtävistä.
5. Yhteistoiminta vertaisten tai asiantuntijan kanssa
   Ongelmien ja ymmärtämisvaikeuksien jakaminen vertaisten kanssa rohkaisi ponnistelemaan ja luottamaan omiin mahdollisuuksiin. Asiantuntijan kanssa tapahtuva yhteistoiminta noudatti mestari-oppipoika -asetelmaa. Asiantuntija oli fasilitaattorin roolissa, joka toimi taustatukena.
6. Dialogi
   Keskustelu tarjosi ennen kaikkea mahdollisuuden tarkastella ja tutkia omaa käsitystä suhteessa toisten näkemyksiin. Dialogiin kietoutuivat sekä yksilölliset tuntemukset että muiden osallistujien uudet ideat, jotka auttoivat oppijaa ymmärtämään vaikeita teoreettisia käsitteitä ja ratkomaan käytännöllisiä ongelmia.

Soini, H. (2001) Oppiminen sosiaalisena käytäntönä. Psykologia 1-2/2001, ss. 49-58.