Verkkokeskustelu

tekijä: Leena Riitta Kaarina Hiltunen Viimeisin muutos perjantai 23. huhtikuuta 2010, 15.49

Verkkokeskustelu on erityisesti etäopiskelussa välttämätön opiskelumuoto. Periaatteessa verkkokeskustelussa toimivat samat periaatteet kuin kasvokkaisessakin vuorovaikutuksessa, mutta keskustelusta jää pois eleiden ja ilmeiden sekä muun kehonkielen mukanaantuomat aspektit.

Aiheen ja keskusteluajankohdan asettaminen:

Opettaja antaa aiheen verkkokeskustelulle. Aihe kannattaa rajata selkeillä ohjeilla, jotta keskustelu olisi helpommin hallittavissa. Aiheeseen voi liittyä taustamateriaalia tai opettajan ja/tai opiskelijat tekemä alustus.

Keskusteluun käytettävä aika voi olla rajoitettu tiettyyn aikaan, esim. kaksi tuntia tiettynä kellonaikana. Joissakin, erityisesti laajemmissa aiheissa, keskusteluaika voi olla jopa pari viikkoa. Tämä edellyttää kuitenkin keskustelun vaiheistamista ja opettajalta suurempaa panostusta, jotta keskustelu pysyy vilkkaana koko keskusteluajan.

Keskustelun tavoite:

Keskustelun tavoitteena on löytää keksusteluryhmäläisten yhteinen kanta annettuun keskusteluaiheeseen tai kysymykseen.

Puheenjohtajan valinta sekä keskusteluryhmän asettaminen:

Keskustelulla tulee aina olla puheenjohtaja, joka pitää keskustelun koossa ja aiheessa. Puheenjohtajana voi toimia opettaja tai tuutori, mutta usein on hyödyllisempää oppimisen kannalta valita puheenjohtaja opiskelijoiden keskuudesta. Puheenjohtajan tehtävänä on pitää keskustelu aiheessa sekä valmistella etukäteen sopivia keskustelun avauksia sekä kysymyksiä keskusteltavasta aiheesta esim. aiheeseen liittyvän materiaalin pohjalta. Puheenjohtaan tehtävänä on myös pitää kaikki mukana keskustelussa ja tarvittaessa jakaa puheenvuoroja myös "hiljaisemmille" osallistujille.

Keskusteluryhmän koko voi vaihdella 4-8 henkilöä. Liian suuressa ryhmässä kaikki eivät saa ääntänsä kuuluviin ja kun muu ennättää tuomaan saman asian esille jo aiemmin. Keskustelu ajautuu nopeasti peesailun puolelle (myötäillään muiden kommentteja). Myös viestien määrä kasvaa, jolloin viesteihin reagoiminen viivästyy. Liian pienessä ryhmässä taas ryhmän tuoma lisäarvo keskustelulle heikkenee.

Mahdollisista poissaoloista tulee aina ilmoittaa ryhmälle etukäteen!

Valmistautuminen:

Opiskelijat tutustuvat annettuun taustamateriaaliin ja valmistautuvat tulevaan keskusteluun miettimällä omaa kantaansa annettuun aiheeseen sekä kirjaamalla mielenkiintoisia kysymyksiä tai keskustelun avauksia varsinaista keskustelua varten.

Itse keskustelu:

Kirjoita lyhyitä viestejä, jotta muillekin jää sanottavaa. Periaatteena voidaan pitää sitä, että yksi asia viestiinsä. Jos sanottavaa on enemmän, jaa se useampaan viestiin. Näin vastaanottajienkin on helpompi kommentoida viestiä ja antaa oma vastine.

Keskusteluviesteissä voi apuna käyttää "hymiöitä", joilla voi lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaista ajatusten taustalla olevia tunteita tai tausta-ajatuksia:

:-) olen iloinen
:-( olen surullinen
;-) isken silmää, vitsi
:-o haukotus, kyllästyminen
:-# pidän salaisuuden, "huuleni ovat sinetöidyt"
:-D nauran kirjoittaessani, "kunnon naurut"
:'''-( olen todella surullinen, kyynelehdin

Yhteenveto keskustelusta:

Puheenjohtaja laatii keskustelun jälkeen lyhyen yhteenvedon käydystä keskustelusta vastineeksi annettuun kysymykseen tai ongelmaan. Vastaus liitetään keskustelualueelle viimeisenä viestinä.

Keskustelun suhde kurssin muuhun toimintaan:

Keskusteluja käytetään usein kurssisuorituksen arvioinnissa, jolloin keskusteluihin osallistuminen on erityisen tärkeää. Jos et annan kuulua itsestäsi keskusteluissa, oletuksena on, että et ole edes ollut paikalla. Verkkokeskustelussa on siis käytännössä läsnäolopakko, missä sitten oletkin!

Yleensä keskustelun jälkeen kukin ryhmä pääsee tutustumaan muiden ryhmien keskusteluihin, ja jokainen kommentoi lyhyesti yhtä käytyä keskustelua.