Sisällönsuunnittelu

tekijä: Leena Riitta Kaarina Hiltunen Viimeisin muutos lauantai 09. tammikuuta 2010, 10.12

Sisällönsuunnittelu on haastava urakka, joka tahtoo paisua kuin pullataikina. Ja mikä pahinta, sisältö on juuri se osa tuotantoprosessia, johon haluttaisiin aina tehdä muutoksia koko tuotantoprosessin ajan.

Tausta-analyysin merkitys suunnittelulle

Sisällönsuunnittelu on helpompaa, jos tausta-analyysi on tehty huolella. Tällöin tiedetään mitä verkkokurssilta halutaan, miksi se ylipäätään toteutetaan ja millaiset tavoitteet kurssille on asetettu. Tausta-analyysissä on myös jo rajattu sisältöaluetta alustavasti.

Sisällönsuunnittelu vaatii aikaa ja sisällön luokittelua

Sisällönsuunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa ja miettiä, mitkä ovat verkkokurssin toimivuuden kannalta keskeisimmät sisältöosat. Sisältöä kannattaakin jo suunnitteluvaiheessa luokitella esim. ydinainesanalyysin [1] avulla seuraavasti: täytyy tietää - hyvä tietää - kiva tietää. Toteutuksessa on sitten helppo lähteä liikkeelle noista 'täytyy tietää' -sisällöistä. Sisältö kannattaa kuvata jollain visuaalisella mallilla, sisältökuvauksella, jolloin kokonaisuuden hahmottaminen ja sisältöelementtien järjestyksen muuttaminen on helpompaa.

Suunniteltu sisältö täytyy dokumentoida

Sisällön rakenteen kuvaamisen lisäksi täytyy itse sisältö (tekstit ja muut elementit) suunnitella ja dokumentoida opetussuunnitelmamallin mukaisesti. Tästä vaiheesta käytetään usein nimitystä sisältökäsikirjoittaminen. Varsinaisen sisällön dokumentoinnissa voidaan käyttää esimerkiksi sisällön rakennekuvausta [2], jossa sisältökuvaukseen merkityt aiheet kirjoitetaan auki rakenteisessa muodossa.

Sisällönsuunnittelussa kannattaa käyttää apuna myös alan asiantuntijoita ja pyytää kommentteja esim. kollegoilta. Näin minimoidaan tarve myöhemmin tehtäviin muutoksiin.

Iteratiivinen ja inkrementaalinen tuotantoprosessi

Toteutusvaiheessa tehtävien sisällöllisten muutoksien asettamia paineita voidaan lieventää myös ns. iteratiivisella ja inkrementaalisella tuotantoprosessilla. Tämä tarkoitaa sitä, että toteutetaan kerrallaan vain murto-osa sisällöstä valmiiksi verkkokurssiksi asti ja laajennetaan tätä sitten asteittan myöhemmillä iteraatiokierroksilla. Tällöin tosin suunnittelun yhteydessä täytyy päättää myös se, mitkä osat toteutetaan ensin ja mitkä myöhemmin.

Iteratiivista ja inkrementaalista tuotantotapaa käyttämällä saadaan nopeammin valmista verkko-oppimateriaalia esim. esiteltäväksi tilaajalle tai testattavaksi ja kommentoitavaksi todellisille tuleville oppilaille.

Lähteet:

[1] Karjalainen, A. & Jaakkola, E. (1999) Ydinainesanalyysi. Akateemisen opetussuunnitelman kehittäminen. Oulun yliopisto, Opetusmoniste.

[2] Hiltunen, L. (2005) Web Course Design with Topic-case Driven Methodology. Jyväskylä Licentiate Theses in Computing. Jyväskylän yliopisto.