Muut sisältöelementit

tekijä: Leena Riitta Kaarina Hiltunen Viimeisin muutos perjantai 08. tammikuuta 2010, 11.15

Sisällön esittämisessä voidaan käyttää muitakin mediaelementtejä kuin vain tekstiä. Verkossakin pätee vanha toteamus 'Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa'. Kuvien, animaatioiden, äänen tai videon tulisi kuitenkin täydentää sivulla olevaa tekstuaalista informaatiota.

Tekniikka antaa monia mahdollisuuksia hyödyntää mm. kuvia, grafiikkaa, ääntä, animaatioita ja videokuvaa verkkokurssien materiaaleissa. Sisällönsuunnittelun yhteydessä tulisikin miettiä jo sitä, missä muodossa informaatio verkossa esitetään.

Kuvat, ääni, videot ja animaatiot mahdollistavat yhä elävämpien ja havainnollisempien verkkosivujen tekemisen. Kuitenkin runsas multimedian käyttö johtaa helposti käyttöliittymään, joka hämmentää käyttäjiä ja vaikeuttaa informaation ymmärtämistä. Erilaisten mediaelementtien käytön tulisikin aina olla hyvin suunniteltua ja perusteltua.

Kuvat verkossa

Verkkon sijoitettavien kuvien tulisi olla tiedostokooltaan varsin pieniä, jotta ne eivät hidasta merkittävästi sivujen latautumista. Kuvissa tulisi olla kuvaavat alt-tekstit, siltä varalta, ettei käyttäjä saa kuvia jostain syystä näkyville. Jos kuva on lähinnä koristeena eikä sillä ole informatiivista merkitystä, riittää tyhjä alt-teksti. Myös kuvan korkeus ja leveys kannattaa ilmoittaa HTML-merkkauksessa.

Kuvateksteissä on turha kertoa käyttäjille jotakin sellaista minkä he pystyvät itsekin näkemään kuvaa katsomalla. Sen sijaan kuvatekstissä voidaan kertoa kuvasta erilaisia taustatietoja tai kiinnittää käyttäjän huomio tärkeisiin kuvassa esiintyviin yksityiskohtiin.

Videot verkossa

Videoiden tuoma hyöty oppimiselle kannattaa aina miettiä tarkkaan, videoita ei kannata käyttää vain tehokeinona tai kikkailun vuoksi. Monelle käyttäjälle (auditiivinen oppija) puhutun tekstin avulla oppiminen on helpompaa kuin itse lukemalla, tällöin videon käyttö esimerkiksi pitkien tekstien ohjella on perusteltua. Tosin pitkät videoleikkeet vievät paljon levytilaa ja siten kuormittavat käyttäjän laite- ja tiedonsiirtoresursseja (modeemin käyttäjät) huomattavasti.

Videoleikkeen yhteydessä tulisi aina olla merkittynä videon ajallinen kesto, jotta käyttäjä pystyy arvioimaan onko hänellä ajallisesti mahdollisuus katsoa video kokonaisuudessaan. Lisäksi linkin yhteydessä olisi hyvä olla lyhyt kuvaus videon sisällöstä, jolloin käyttäjien on helpompi tehdä päätös siitä, kannattaako videon latautumista odottaa vai ei.

Videon laatuun kannattaa myös kiinnittää erityistä huomiota. Jos ääni puuroutuu tai kuva muuttuu välillä liian epäselväksi, ei käyttäjä useinkaan jaksa katsoa esitystä loppuun.

Kuvaruutukaappausvideot verkossa

Tietoteknisissä aiheissa toimii perinteisten videoiden ohella hyvin myös ns. kuvaruutukaappausvideot, joissa tietokoneen kuvaruudulta tallennetaan tapahtumat videoksi. Kuvaruutukaappausvideoon voi lisäksi tehdä joko infotekstejä tai nauhoittaa äänen mukaan.

Ääni verkkoon

Äänen käyttäminen verkkosivuilla on yleisempää kuin videoiden esittäminen. Ääni on teknisesti suhteellisen helppo liittää verkkosivuille, mutta ääni on toisaalta hyvin vaativa mediaelementti tekijälle. Äänellä on oltava oma, harkittu tehtävänsä esityksessä. Ääni voi toimia varoitus- ja huomioäänenä, musiikkina, puheena ja selostuksena, tehosteena, reaktioäänenä, taustaäänenä ja myöskin videoon liitettynä.

Olleellisinta äänen käytössä on se, että äänen tulee olla hyvälaatuinen vielä vastaanottajallakin. Äänen laatu on hyvin riippuvainen käyttötarkoitukseen sopivasta mikrofonista. Tietokoneiden äänikorttien mukana tulevat mikrofonit ovat usein liian heikkotasoisia. Turhan kohinan äänittäminen ja kuunteleminen ei ole mielekästä. Äänitettäessä näytteenottotaajuus pitäisi olla 22,05 kHz - 44,1 kHz. Hyvälaatuisena digitoitu ääni vie paljon tallennustilaa, mutta huonolaatuista ääntä ei juuri kannata tallentaakaan.

Grafiikka verkossa

Grafiikka (viivapiirros) soveltuu usein valokuvaa paremmin selventämään esim. rakenteiden yksityiskohtia. Valokuva on tarkkuudeltaan usein riittämätön.

Animaatiot verkossa

Animaatiota on syytä käyttää mahdollisimman vähän, eikä animoitu teksti saa sisältää mitään tärkeää informaatiota. Animaation avulla voidaan kuitenkin tarkoin harkituissa tilanteissa kiinnittää käyttäjän huomio myös käyttäjää palvelevalla tavalla. Kun käyttäjän tarpeet tunnetaan hyvin, voidaan animaation avulla kiinnittää käyttäjän huomio johonkin oleelliseen, joka muuten olisi jäänyt huomaamatta.

Toisinaan informaation visualisoiminen on havainnollisempaa animaation kuin staattisen kuvan avulla. Tästä esimerkkinä muutosta aiheuttavan toiminnon kuvaaminen. Animaation avulla voidaan tehokkaasti ilmaista ajallista tai vaiheittaista muutosta sekä liikkeen suuntaa.