Sisältökäsikirjoittaminen

tekijä: Leena Riitta Kaarina Hiltunen Viimeisin muutos perjantai 08. tammikuuta 2010, 12.22

Keskeisin osa sisällön suunnittelua on sisältökäsikirjoittaminen. Tämä tarkoittaa koko sisällön aukikirjoittamista; sana sanalta suunnitellaan se, mitä verkkoon kirjoitetaan. Tämä vaihe on erityisen oleellinen, sillä verkkoon kirjoittaminen eroaa perinteisen A4- tai kirjatekstin tuottamisesta.

Jacob Nielsenin [1,2] mukaan kolme keskeistä periaatetta verkkoon kirjoittamisessa ovat:
  • ytimekkyys: vähennä tekstin määrää 50 prosentilla perinteiseen paperiversioon verrattuna
  • silmäiltävyys: vältä pitkiä yksitoikkoisia tekstipätkiä
  • hypertekstimäisyys:käytä linkkejä ja jaa teksti useammalle sivulle

Lisäksi tekstin uskottavuuteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Tekstin ytimekkyys

Tietokoneen näytöltä lukeminen on noin 25 % hitaampaa kuin paperilta. Vaikkei tämä tutkimustulos olekaan käyttäjien tiedossa, useat käyttäjät pitävät verkkotekstien lukemista epämiellyttävänä. Tästä syystä verkkoon kirjoitettaessa tulisi kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi. Vähennä tekstiä 50 prosentilla paperiversioon nähden.

Useimmat käyttäjät eivät halua vierittää tekstiä ruudulla, joten tee lyhyitä sivuja. Myös tekstipalstan leveyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Monille käyttäjille tuottaa vaikeuksia seurata pitkiä tekstirivejä, jolloin lukeminen sujuu entistä hitaammin. Käytä siis huomattavasti näyttöä kapeampaa palstanleveyttä.

Silmäiltävä teksti

Käyttäjät eivät luen webbisivuja sana-sanalta, kuten esim. kirjoja. Sen sijaan, käyttäjät "silmäilevät" sivuja, poimivat yksittäisiä sanoja ja lauseita. John Morkes tekemän tutkimuksen mukaan vain 16 prosenttia uusille webbisivuille tulijoista lukee koko tekstin.

Silmäiltävän tekstin tunnusmerkkejä ovat

  • korostetut avainsanat (myös hyperlinkit, värit sekä erilainen fontti)
  • merkitykselliset alaotsikot
  • listat ja luettelot
  • yksi idea per tekstikappale (silmäilijät yleensä ohittavat liian pitkät tekstit)
  • tekstin pyramidirakenne: otsikko - tiivistelmä/yhteenveto - leipäteksti; teksti aloitetaan siis yhteenvedolla
  • puolet tekstistä perinteiseen kirjoittamiseen verrattuna
  • palkkikirjoittaminen: itsenäisten tekstielementtien eli palkkien käyttö

Hypertekstimäisyyden hyödyntäminen

Tekstin jakaminen useammalle sivulle hypertekstin avulla auttaa paitsi sivukohtaisen tekstimäärän vähentämisessä, myös tekstin jäsentämisessä. Hypertekstiä kannatta hyödyntää myös pienemmille käyttäjäryhmille suunnattujen lisä- ja taustatietojen esittämiseen.

Pitkiä yhtenäisiä tekstejä ei kuitenkaan kannata jakaa useammalle sivulle vain hypertekstiominaisuuden hyödyntämisen ilosta, sillä tällöin uuden sivun lataaminen hidastaa lukemista ja estää koko tekstin printtaamisen. Sisältö kannattaakin jakaa osiin siten, että jokaisella uudella sivulla keskitytään johonkin tiettyyn asiaan. Jako voidaan tehdä mm. [3]

  1. sisällön ominaispiirteiden mukaan
    • käytön tärkeys ja pitkäaikaisuus
    • käytön syvyys ja laajuus (monet näkökulmat)
    • valikoima (eri mediat, eri lukijakunnat)
    • tietoiset valinnat ohjaavat, ei dogmi, tapa tai automaatio
  2. käyttäjän tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan
    • mikä jutussa vetoaa lukijaryhmääsi
    • mitä lukija haluaa - päivitykset, selitykset, tulostus
  3. käyttöympäristön, jakelun (PC, WAP, Web-TV) mukaan
    • vaativat kukin eri rakenteen

Jokainen hypertekstisivu tulisi kirjoittaa käyttäen tekstin pyramidirakennetta, jolloin sivu aloitetaan lyhyellä yhteenvedolla. Tällöin käyttäjä saa heti käsityksen siitä, mitä sivu sisältää.

Tekstin uskottavuus

Tekstin uskottavuudelle asetetaan entistä enemmän painoa, sillä verkossa ei ole aina selvää kuka tekstin takana on ja voidaanko tietoon ylipäätään luottaa. Uskottavuutta voidaan lisätä

  • laadukkaalla grafiikalla
  • hyvällä kirjoittamisella
  • omasta materiaalista ulos viittaavilla linkeillä

Muualle viittaavat linkit osoittavat, että kirjoittaja on tehnyt 'läksynsä' löytääkseen viitteitä ja uskaltaa päästää käyttäjät muuallekin.

Liiallinen kehuminen ja 'markkinointi' ei toimi (markkinointi sivut erikseen). Käyttäjät haluavat faktatietoa ja huomaavat kyllä pian jos asioita suurennellaan tai liioitellaan.

Lisäohjeista verkkoon kirjoittamisesta

Lähteet:

[1] Nielsen, J. (2004). Writing for the Web.

[2] Nielsen, J. (1997). Be Succinct!

[3] Ward, M. (2002). Journalism online. Oxford: Focal Press