Sisältökuvauksen apuvälineet

tekijä: Leena Riitta Kaarina Hiltunen Viimeisin muutos perjantai 22. tammikuuta 2010, 13.09

Sisällönsuunnittelun tueksi on olemassa monia erilaisia apuvälineitä (ja niitä tukevia ohjelmia). Yksinkertaisimmillaan dokumentoinnin voi hoitaa kynällä ja paperilla. Tietokoneella tehtynä, esim. tekstinkäsittelyohjelmaa tai piirto-ohjelmalla käyttäen, dokumentointia on helpompi hyödyntää jatkossa.

Seuraavassa on kuvattu esimerkein viisi apuvälinettä, joiden avulla kurssin rakenteen voi kuvata. Varsinaiset sisällöt tulee myös kuvata ja dokumentoida erikseen. Pelkkä sisältökuvaus ei riitä varmistamaan suunnitelmien toteutumista tuotantovaiheessa.

Sisältökartta

Kurssisisällön kuvaamiseen voidaan käyttää yksinkertaista sisältökarttaa, jossa kuvataan vain verkkosivuston rakenne ja sivujen väliset suhteet. Sisältökartalla etsitään vastausta kysymykseen: Minne käyttäjän on voitava siirtyä eri sisällöistä, kun hän etenee kurssilla? Sisältökartan nuolet kuvaavat etenemismahdollisuutta sekä etenemissuuntaa.

 

 

Kuva 1. Esimerkki sisältökartan käytöstä. Tässä esimerkissä sisältökartan musta nuolet kuvaavat etenemismahdollisuutta ja valkoiset nuolet etenemissuuntaa.

Mindmap eli miellekartta

Mindmap eli miellekartta (tai käsitekartta) on vapaamuotoinen, karttamainen kuva käsiteltävänä olevasta asiasta ja siihen yhteydessä olevista seikoista. Mindmap sopii esimerkiksi muistiinpanojen tekoon kokonaisuutta hahmottaen tai ideoivaan suunnitteluun.

Mindmap aloitetaan keskeltä paperia, johon merkitään käsiteltävänä olevan asian otsikko. Kokonaisuuteen liittyviä avainsanoja voi lisätä otsikon ympärille ja kytkeä ne toisiinsa vapaamuotoisin viivoin tai nuolin.

 

miellekartta

 

Kuva 2. Esimerkki miellekartan käytöstä

Käsitekartta

Kurssisisällön määrittämisessä voidaan apuna käyttää myös ns. käsitekarttaa [1], jonka avulla kartoitetaan aluksi sisältökokonaisuudet ja myöhemmin tarkennetaan sisältökuvaus asiakokonaisuuksien ja käsitteiden tasolle. Käsitekarttaan voidaan liittää myös sisältöjen välisiä suhteita kuvaavia attribuutteja. Niiden avulla voidaan myöhemmin tehdä päätöksiä mm. siitä, mitä osia sisällöstä toteutetaan ensin ja mitä myöhemmissä vaiheissa.

 

 

Kuva 3. Esimerkki käsitekartan käytöstä

Sisällön rakennekuvaus

Sisällön rakennekuvaus [2] on ohjelmistotuotannon käyttötapauskaaviosta johdettu verkkokurssin sisältöä kuvaava kartta, johon on liitetty myös sisältöjen välisiä suhteita kuvaavat nuolet ja attribuutit. Nuolella merkitään suhteen suuntaa (kumpi opiskeltava ensin) ja attribuutilla suhteen laatua (esitieto vai lisätieto).

Sisällön rakennekuvaukseen sisältyy tieto myös siitä mikä sisällössä on ns. "must know" -tietoa ja mikä "should know"- tai "nice to know" -lisätietoa.

 

 

Kuva 4. Esimerkki sisällön rakennekuvauksen käytöstä

Oppimispolku

Oppimispolulla kuvataan oppimisprosessin etenemistä vaihe vaiheelta - sisällöstä toiseen. Oppimispolun voi luoda esim. jollain käsitekarttaohjelmistolla. Oppimispolkua voidaan käyttää joko itsenäisesti tai ohjatusti. Itsenäisesti edeten oppimispolun seuraaminen tulee ohjeistaa huolella. Oppimispolkuun liittyvät myös oppimista ohjaavat sekä kontrolloivat tehtävät. Ohjatulla oppimispolulla opettaja antaa ohjeita sekä ohjausta oppimisprosessin edetessä.

 

Oppimispolku

 

Kuva 5. Esimerkki oppimispolusta.

Lähteet:

[1] Novak, J.D. (2002) Tiedon oppiminen, luominen ja käyttö - Käsitekartat työvälineinä oppilaitoksissa ja yrityksissä. PS-Kustannus.

[2] Hiltunen, L. (2005) Web Course Design with Topic-case Driven Methodology. Jyväskylä Licentiate Theses in Computing. Jyväskylän yliopisto.