Tausta-analyysi

tekijä: Leena Riitta Kaarina Hiltunen Viimeisin muutos perjantai 08. tammikuuta 2010, 11.52

Tausta-analyysin tavoitteena on kartoittaa kaikki verkkokurssin tuottamiseen vaikuttavat taustatekijät, jotta itse suunnittelu ja toteutus sujuisivat paremmin.

Tausta-analyysin tuloksena saadaan verkkokurssin alustava käsikirjoitus, jossa määritellään verkkokurssin aihe, kohdeyleisö, käyttötapa- ja tarkoitus sekä tavoite.

Mitä? - Mistä sisällöistä teemme verkko-opetusta ja mitkä tavoitteet oppimiselle asetetaan?

Kurssin sisällöllinen analysointi kannattaa aloittaa kurssin tavoitteesta - osaamistavoitteista [1]. Yleensä taustalla on opetussuunnitelma tai opintojakson tavoite ja sisältö, jotka sanelevat raamit myös oppimisen tavoitteille. Tässä yhteydessä on hyvä myös kartoittaa kurssin sisältö sekä peruskäsitteet pääpiirteissään.

Miksi? - Mitä verkon käytöllä tavoitellaan ja mitä lisäarvoa se tuottaa?

Seuraavaksi analysoidaan verkon tuoma lisäarvo sisällölle eli kannattaako opetus ylipäätään toteuttaa verkossa. Miksi verkkototeutus olisi parempi kuin perinteinen luokkahuoneopetus? Tähän vaikuttaa osaltaan myös tuleva kohderyhmä, joten sen erityispiirteet kannattaa huomioida. Kohderyhmä vaikuttaa myös siihen, miten verkkoa hyödynnetään opetuksessa ja mikä on verkon rooli. Myös itse verkkoaineistolle tulee asettaa tavoitteet.

Milloin? - Millä aikataululla toteutus tehdään?

Opetuksen suunnittelussa on usein asetettava jokin aikaraja, milloin opetuksen tulis alkaa eli milloin toteutuksen tulisi olla valmis. Tähän liittyy myös työmäärän resurssointi.

Kuka? - Miten työmäärä resurssoidaan?

Kun alustava kartoitus kurssin sisällöstä ja toteutuksen raameista on tehty, niin lopuksi mietitään kuka tekee mitä ja milloin, eli 'budjetoidaan' käytettävät resurssit.

Miten? - Miten jäsennämme kurssia ja millaisia pedagogisia malleja toteutamme?

Onko verkkokurssillamme dialogia vai ei? Dialogin määrään vaikuttaa mm. valitsemamme pedagoginen idea. Toisaalta vuorovaikutteisuuden lisääminen omalle kurssille vaatii enemmän suunnittelua ja toteutusresursseja, joten vuorovaikutteisuuden määrä kannattaa kartoittaa jo suunnittelun alkuvaiheessa.

Sisällön jäsentämisellä voimme ohjata oppijaa käymään sisältöä läpi tietyssä, haluamassamme järjestyksessä. Toisaalta tämä ei aina tue oppijan omaa ajattelumaailmaa ja saattaa siten jopa estää oppimista. Sisällön jäsentämistä toteutetaan yleensä opetussuunnitelmamallien avulla.

Jos haluamme kurssin noudattavan jotain tiettyä pedagogista mallia, niin tämä kannattaa ottaa huomioon heti alusta lähtien kurssin suunnittelussa. Tosin sama pedagoginen idea ei toimi yhtä hyvin erilaisilla sisällöillä, joten pedagogista ideaa kannattaa tarkentaa sisällön suunnittelun jälkeen.

Miten? - Mitä teknologiaa ja miten käytämme toteutuksessa?

Usein, ikävä kyllä, tekninen infrastruktuuri on pitkälle rajattu jo työnantajan puolesta - käytössä on vain tietty oppimisympäristö tai rajallinen määrä ohjelmistoja varsinaisen materiaalin tuottamiseen. Tällöin verkkokussin suunnittelussa tulee ottaa huomioon käytettävän teknologian asettamat rajoitukset, mutta toisaalta, pyrkiä hyödyntämään saatavilla olevan teknologian tuomia mahdollisuuksia mahdollisimman hyvin. Teknologialle voi keksiä uusia käyttötapoja tai uusia sovelluskohteita. Ilmaisohjelmien tarjontaa kannattaa myös hyödyntää mahdollisimman laajasti.

Lähteet

[1] Silander, P. & Koli, Hanne (2003). Verkko-opetuksen työkalupakki - oppimisaihioista oppimisprosessiin. Finn Lectura.