Verkkomateriaalien tuomat lisäarvot

tekijä: Leena Riitta Kaarina Hiltunen Viimeisin muutos tiistai 15. joulukuuta 2009, 13.38

Tieto- ja viestintatekniikan käyttöä opetuksessa on usein perusteltu kustannussäästöillä. Teknologian käytöllä tulisi kuitenkin olla aitoa hyötyä eli lisäarvoa opetukselle sekä oppimiselle eli sen tulisi tukea oppimista. Lisäarvon määrä riippuu siitä miten, kuinka paljon ja missä kontekstissa tietoverkkoja opetuksessa hyödynnetään:

  • Taso 0: lähiopetus
  • Taso 1: informaation jakelu
  • Taso 2: täydentävä käyttö
  • Taso 3: merkittävä/välttämätön käyttö
  • Taso 4: yhteisöllinen käyttö
  • Taso 5: etäopetus

Verkko-opetus ei ole mikään patenttiratkaisu opetukseen liittyviin ongelmiin, vaan se on vain opetuksen apuväline. Tästä syystä verkon tuoma lisäarvo opetukselle tulisi punnita tarkkaan jo ennenkuin verkkokurssia edes ryhdytään suunnittelemaan. Verkko-opetuksen tuomaa lisäarvoa ovat mm.

  • oppimisen tehostuminen: verkko voi tarjota kiinnostavan, joustavan ja monipuolisen opiskeluympäristön, joka houkuttelee ja motivoi opiskelemaan ja oppimaan
  • etäopiskelun mahdollistuminen: opiskelu mahdollista asuinpaikasta ja perhe- sekä työtilanteesta riippumatta
  • opiskelun joustavuus: opiskelu ja vuorovaikutus mahdollista missä ja milloin tahansa
  • oppimisresurssien lisäntyminen: oppimateriaalit paremmin saatavilla ja entistä ajankohtaisempia reaaliajassa
  • paperia monipuolisempi julkaisukanava: oppiaineksen monipuoliseen havainnollistamiseen esimerkiksi ääni- tai videomateriaaleilla tai erilaisilla simuloinneilla, peleillä tms.
  • resurssien säästö (?): matkakustannusten säästöt, kustannussäästöt pitemmällä tähtäimellä (massaopetus, itseopiskelu, automaattisesti tarkistettavat suoritukset)
  • monipuoliset vuorovaikutusmahdollisuudet: synkroninen tai asynkroninen vuorovaikutus, myös monelta-monelle