Lukion opetussuunnitelma

tekijä: Leena Riitta Kaarina Hiltunen Viimeisin muutos keskiviikko 22. syyskuuta 2010, 14.45

Lukion opetussuunnitelmaa koskevat säännökset ovat hyvin samantapaiset kuin perusopetuksen opetussuunnitelmaa koskevat säännökset. Lukiolain 7§:ssä säädetyt oppiaineet eroavat kuitenkin perusopetuksen oppiaineista. Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet tehdään tarvittaessa erikseen nuorille ja aikuisille annettavaa opetusta varten.

Lukion oppimäärä voi lukiolain 10§:n nojalla sisältää ammatillisia opintojaja muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja senmukaan kuin opetussuunnitelmssa määrätään. Lukion opetussuunnitelma on lukiolain 11.2§:n mukaan tehtävä sellaiseksi, että yksilölliset valinnat ovat mahdollista.

Oppiaineet ja opinto-ohjaus

Lukiolain 7§:n mukaan lukion oppimäärä sisältää äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, liikuntaa ja muita taito- ja taideaineita sekä terveystietoa. Opinnoissa voi olla erilaajuisia oppimääriä.

Taito- ja taideaineet sekä terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka 18 vuotta täytettyään aloittavat lukiokoulutuksen. Lukion oppimäärään voi sisältyä myös ammatillisia opintoja ja muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Nämä opinnot ovat osittain tai kokonaan vapaaehtoisia tai valinnaisia. Lisäksi opiskelijalle tulee antaa opinto-ohjausta, josta lukiolain 2§:n mukaan määrätään opetussuunnitelmassa.

Oppiaineiden tuntijako

Lukiolain 10§:n mukaan valtioneuvosto päätää lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä opetukseen käytettävän ajan jakamisesta (tuntijaosta) eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen.

Valtioneuvoston asetuksen 7§:ssä lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi.

Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja.

Tavoitteiden asettamisella ja tuntijaolla ohjataan valtakunnallisesti lukiokoulutuksen sisältöä, josta kuitenkin tarkemmin määrätään Opetushallituksen päättämissä opetussuunnitelman perusteissa.

Opetussuunnitelman perusteet

Lukiolain 10.1§:n mukaan valtioneuvosto päättää lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen. Opetussuunnitelman perusteet sisältävät eri aineiden, aineryhmien ja aihekokonaisuuksien sekä opinto-ohjauksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Nykyiset lukion opetussuunnitelman perusteet tulivat voimaan 1.8.2005 alkaen.

Opetussuunnitelman noudattaminen

Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan perusteiden pohjalta. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta.

"Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon lukion toimintaympäristö, paikalliset arvovalinnat ja osaamisvahvuudet sekä erityisresurssit. Lukiopaikkakunnan tai -alueen luonto ja ympäristö, kieliolosuhteet, historia sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myös ajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita." (LOPS 2003, s. 8)

"Koulutuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelman kunta- tai lukiokohtaisena. Siinä voi olla alueellisia sekä kunta- ja lukiokohtaisia osia." (LOPS 2003, s. 8)

Aihekokonaisuudet

Lukiolain 10.2§:n mukaan Opetushallitus päättää  aihekokonaisuuksien tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. "Lukion aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia.
Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista." (LOPS 2003, s. 24)

Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat

  • Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
  • Hyvinvointi ja turvallisuus
  • Kestävä kehitys
  • Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
  • Teknologia ja yhteiskunta
  • Viestintä- ja mediaosaaminen

Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan
myös muita aihekokonaisuuksia. Eri aihekokonaisuuksien tavoitteet ja kesksisimmät sisällöt on määritetty lukion opetussuunnitelman perusteissa. Aihekokonaisuuksien ohella eri oppiaineille on määritelty oppiainekohtaisia tavoitteista ja sisältöjä.