Perusopetuksen järjestäminen

tekijä: Leena Riitta Kaarina Hiltunen Viimeisin muutos keskiviikko 22. syyskuuta 2010, 12.16

Perusopetuksen järjestämisestä säädetään 1.1.1999 voimaan tulleella perusopetuslailla (PoL 628/1998) sekä perusopetusasetuksella (PoA 852/1998). Perusopetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta säädetään lisäksi Valtioneuvoston asetuksella (1435/2001).

Perusopetuslaissa säädetään mm. perusopetuksen tavoitteista, järjestäjistä (pääsääntöisesti kunta), laajuudesta, sisällöstä, tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista sekä opetussuunnitelmasta, koulutuksen ja oppilaan arvioinnista, työajasta, oppivalvollisuudesta sekä oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi perusopetuslaissa säädetään aamu- ja iltapäivätoiminnasta.

Perusopetusasetuksessa puolestaan säädetään mm. opetuksen järjestämisestä, opetusryhmien muodostamiseta, työajasta, joustavasta perusopetuksesta ja siihen siirtämisestä, oppilaan arvioinnista sekä oikeusturvasta.

Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa tarkennetaan erillisellä Valtioneuvoston asetuksella.

Oppivelvollisuus

Perusopetuksen osalta kannattaa huomioida myös oppivelvollisuus. Perustuslain 16§:n mukaan kaikki Suomessa vakituisesti asuvat lapset kuuluvat oppivelvollisuuden piiriin. Aikuinen, joka ei ole saanut perusopetusta, on siihen oikeutettu, mutta hän ei ole oppivelvollinen.

Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Lapselle annettava yleinen esiopetus ei kuulu oppivelvollisuuteen, vaan on lapselle vapaaehtoista. Oppivelvollisuus päättyy 1) kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai 2) kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille annettava lisäopetus eli kymmenes luokka on kunnalle ja oppilaalle vapaaehtoinen eikä sen suorittaminen ole oppivelvollisuuden edellytyksenä. Lapsen vammaisuus tai sairaus voi pidentää oppivelvollisuutta.

Vastuu siitä, että lapsi täyttää oppivelvollisuutensa on perustuslain 26.2§:n mukaan oppivelvollisen huoltajalla. Huoltajan huolehtimisvelvollisuus ei kuitenkaan poista opetajien ja opetuksen järjestäjien velvollisuutta seurata oppilaan työskentelyä ja käyttäytymistä.

Koulunkäyntioikeus

Perustuslain 30§:n mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaisista opetusta sekä oppilaanohjausta. Oppivelvollisuus iässä olevalla lapsella on siis oikeus saada perusopetusta. Käytännössä tämä asettaa koulutuksen järjestäjälle (kunnalle) velvollisuuden tarjota perusopetusta. Kyse on siis lapsen oikeudesta, ei pakosta tai velvollisuudesta. Mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että koulussa ei ole pakko käydä, mutta oppivelvollisuus tulee tavalla tai toisella saada suoritettua. Tämä voi tapahtua myös muussa kuin kunnan koulussa tai kotiopetuksessa. Järjestelyistä päättää aina lapsen huoltaja yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa.

Lähde:

Arajärvi, P. ja Aalto-Setälä, M. (2004). Opetuslainsäädännön käsikirja. Helsinki: Edita