Oppimisen eri tyylit ja strategiat

tekijä: Leena Riitta Kaarina Hiltunen Viimeisin muutos torstai 30. syyskuuta 2010, 08.33

Oppimistyyli on tapa, jolla itse kukin parhaiten oppii. Vaikka aiemmilla oppimistilanteilla onkin vaikutusta, oppimistyylillä ei ole mitään tekemistä oppijan älykkyyden tai opittujen taitojen kanssa [84 & 32]. Oppimistyyli on yksilöllinen tapa, miten pääkoppa toimii parhaiten opittaessa uutta tietoa [32].

Oppimistyylin tunnistaminen auttaa oppijaa oppimaan paremmin. Jokaisella oppijalla on oma yksilöllinen oppimistyyli, ja jotkut pystyvät jopa muuttamaan sitä oppimistilanteesta riippuen [16 & 50]. Opettajat eivät kuitenkaan suoraan pysty muovaamaan oppijan persoonallisuutta ja oppijan kognitiivista oppimista [85]. Kuitenkin, paitsi suunnittelemalla oppimisympäristöjä, jotka tukevat erilaisia oppimistyylejä, opettajat voivat auttaa oppijoita oppimaan paremmin kunkin omalla luonnollisella tavalla [50].

 

Laajalti tunnettuja oppimistyylimalleja on noin 80.

Riippumatta siitä, miten tämä jako tehdään, mikään oppimistyyli ei kuitenkaan ole ylitse muiden [49 & 16]. Vaikka tässä korostetaankin oppimistyylien vaikutusta oppimisessa, ne eivät kuitenkaan ole ainoita oppimiseen vaikuttavia tekijöitä [14]. Oppimiseen vaikuttavat myös mm. oppimateriaalit, opettajan tiedot ja taidot sekä opettajan persoonallisuus. Opettajien täytyy vain entistä luovempia ja suunnitella sellaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat kaikenlaisia oppijoita ja oppimistyylejä [93].

Opettajan rooli on siis todella haastava; opettajan tehtävänä on opettaa oppilailleen kuinka oppia. Opettajan täytyisi pystyä tunnistamaan kuinka kukin oppija parhaiten keskittyy: yksin, yhdessä muiden kanssa, opettajan johdolla, vai jokin yhdistelmä edellisistä [16]. Edelleen, opettajan tulisi pystyä tunnistamaan tavat kuinka oppija parhaiten muistaa vaikean tiedon: kuulemalla, puhumalla, näkemällä, muokkaamalla, kirjoittamalla tai tekemällä muistiinpanoja, kokemuksesta, vai jollain yhdistelmällä edellisistä [16]. Opettajan pitäisi tarjota oppijoille erilaisia virikkeitä, ohjata oppijoita käyttämään parasta mahdollista oppimistapaa, ja vielä varmistaa, että oppijat oppivat kaiken tarpeellisen kukin omalla tavallaan [95 & 92].

Ennen kuin oppijat pystyvät hyödyntämään parhaita oppimisstrategioita, heidän tulee tunnistaa omat metakognitiiviset taitonsa ja ymmärtää metakognition merkitys oppimisessa. Edelleen, oppijoiden tulisi saada tietoa eri strategioiden hyödyllisyydestä sekä miten ja milloin niitä kannattaa käyttää [79]. Tutkimusten mukaan, eri strategioiden tunteminen korreloi hyvien oppimistulosten kanssa [92]. Oppijat, jotka tietävät enemmän eri oppimisstrategioista ja niiden käytöstä, pärjäävät paremmin kokeissa. Ideaalitapauksessa oppija pystyisi tarkkailemaan itse valitsemansa strategian tehokkuutta ja vaihtamaan strategiaa tarvittaessa.

Toisaalta, tehokkainta olisi hyödyntää kaikkia kolmea eri tapaa samanaikaisesti. Esimerkinomaisesti voidaan mainita vaikkapa shakin pelaaminen. Suurin osa tietää shakkipelin säännöt, mutta osaako silti oikeastaan pelata shakkia? Jos katsot vanhaa mykkäelokuvaa, jossa pelataan shakkia. Näet kyllä miten eri nappuloita siirrellään, mutta varsinainen pelin idea jää kuitenkin hataraksi. Jos taas kuuntelet shakin pelaamisesta kertovaa radio-ohjelmaa putoat nopeasti pelilaudalta, jos et pidä pelilautaa itse esillä. Pelatessasi itse pelin taitajan kanssa joka samalla neuvoo sinua pelissä, miksi jotain pelinappulaa kannattaa siirtää, tai miksi jotain nappulaa ei juuri nyt kannata siirtää, opit varmasti parhaiten.

Oppimistapoja voidaan myös testata, mutta näiden testien tulkinta ei kuitenkaan ole niin yksiselitteistä. Testeissä saadaan ehkä selville se hallitsevin tapa oppia, mutta myös muita oppimistapoja kannattaa hyödyntää. Tietysti jos tiedostaa oman parhaan tapansa oppia, niin voi tehostaa omaa oppimistaan. Esimerkiksi visuaalinen oppija voi tehostaa oppimistaan muuttamalla tietoa kaavioiksi tai käyriksi, katsoa opetusohjelmia tai käyttää multimediaa hyödyksi. Auditiivinen oppija taas pystyy hyödyntämään kaavioita ja muuta graafista materiaalia parhaiten, jos niiden sisältämät asiat selitetään myös suullisesti. Kineettinen oppija voi pyytää havainnollistamaan opetusta enemmän. Kun erilaisille oppijoille räätälöidään oman vahvimman oppimistavan mukaista informaatiota, oppiminen on tehokasta.

Lähde:

  • Otala, L. (1999). Osaajana opintiellä: Opas elinikäisen oppimisen matkalle