Tietotekniikan opetuksen historia

tekijä: Leena Riitta Kaarina Hiltunen Viimeisin muutos keskiviikko 15. syyskuuta 2010, 19.58

Tietotekniikan opetus aloitettiin Suomessa yliopistoissa 1960-luvulla matematiikan ja fysiikan opintojen yhteydessä nimellä tietojenkäsittelyoppi tai tietojenkäsittely. Toisella asteella Atk-merkonomien koulutus alkoi vuonna 1969.

Tie perusopetuksen ja lukio-opetuksen valinnaisaineeksi

Tietotekniikan asema kouluopetuksessa on kokenut monia uudistuksia vuosien saatossa. Koneiden yleistyessä 80-luvulla koettiin, että tietoteknisiä taitoja pitäisi opettaa kaikille. Koska koneet eivät kuitenkaan olleet vielä kaikkien saatavilla (korkea hinnan vuoksi), tietotekniikka tuli aluksi kouluihin 1980-luvun alkupuolella atk-kerhojen muodossa sekä joissakin kouluissa valinnaisaineena.

Tietotekniikka sai peruskoulun yläasteella opetettavan valinnaisaineen oppiaineen aseman peruskouluasetuksessa lokakuussa 1984. Tietotekniikka oli yksi valittavista kolmesta valinnaisaineesta peruskoulun 8-9 luokilla (valittavina mm. kieliä, tekninen ja/tai tekstiilityö, kotitalous, maa- ja metsätalous, konekirjoitus, kaupalliset aineet, ...). Tässä vaiheessa kuntien oli pakko tarjota tietotekniikan opetusta, mutta oppilaiden ei ollut pakko valita sitä.  Tietotekniikan osalta oli laadittu tietty opetussuunnitelmarunko, josta ilmeni mitä eri luokka-asteilla tietotekniikassa tulisi opettaa. Jos opiskelija valitsi tietotekniikan, niin kursseja oli neljä: kaksi kahdeksannella ja kaksi yhdeksännellä luokalla. Ensimmäinen kurssi oli perusteita, toinen työvälineohjelmia, kolmas mm. musiikkia ja kuvankäsittelyä, ja neljäs ohjelmointia. Ohjelmointikielenä saattoi olla Logo, Pascal, C, ... Tietotekniikka oli, ja on edelleen, erittäin suosittu valinnaisaine.

Oppimäärän mukainen opetus aloitettiin lukuvuonna 1987-1988, jolloin tietotekniikasta tuli varsinainen valinnaisaine. Atk-opetus alkoi v.1982 lukioissa ja v. 1984 se korvautui valinnaisena aineena opetettavalla tietotekniikalla. Lukion opetussuunnitelman perusteet uudistuivat vuonna 1989, jolloin mukaan tuli ns. työvälinekurssi, missä ensimmäisen kerran sanottiin "ääneen" se, että tietotekniikkaa voitaisiin integroida jonkin toisen oppiaineen kanssa. Ko. kurssin tavoitteena oli toteuttaa esim. "poikkitieteellinen" projekti.

Uudet opetussuunnitelman perusteet, jotka otettiin käyttöön vuoden 2006 aikana, painottavat entistä enemmän oppiaineiden välistä yhteistyötä ja integraatiota. Tähän pohjaavat myös opetussuunnitelmissa esitetyt aihekokonaisuudet (7 kpl). Aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin. Aihekokonaisuuksista kaksi ('Viestintä ja mediataito' sekä 'Ihminen ja teknologia') sisältää etenkin tietotekniikan kannalta huomattavia mainintoja ja sisältöjä. [8] Näissä siis määritellään valtakunnallisesti tällä hetkellä aihealueita, joita tietotekniikasta tulisi oppilaiden kanssa läpikäydä.

Tietotekniikan integrointi

90-luvulla alettiin puhumaan oppiaineiden integroinnista, jolloin tietotekniikka menetti asemansa varsinaisena opetettavana aineena. Koettiin, että tietoteknisiä taitoja voitiin oppia muutenkin (lähinnä muiden oppiaineiden yhteydessä), joten vuonna 1994 vahvistettiin opetussuunnitelman perusteet, joiden mukaan tietotekniikka pitäisi paremmin integroida muuhun opetukseen. Takaporttina säilytettiin kuitenkin mahdollisuus opettaa tietotekniikkaa valinnaisena oppiaineena siten, että koulutuksen järjestäjä määrittelee itse opetuksen sisällön. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että kunnilla ja kouluilla oli suhteellisen runsaasti vapausasteita opetuksen järjestämiseen, mikä johti siihen, että tietyistä valinnaisaineista luovuttiin ja  paikallinen koulutuksen järjestäjä saattoi itse päättää valinnaisainetarjonnasta. Koulujen opetussuunnitelmissa oli yhteensä noin 10 cm:n pituinen maininta siitä, että oppilaiden pitää oppia tiedon hankinta- ja prosessointitaidot; erikseen oli maininta, että 10-sormijärjestelmän oppimiseen tulee kiinnittää huomiota.

Kuntien ja koulujen välillä oli suuria eroja siinä, miten tietotekniikkaa tarjottiin ja miten sitä valittiin. Monissa oppilaitoksissa tietotekniikka säilytti asemansa, jopa kasvattaen suosiotaan. Joissakin kouluissa oli jopa koulukohtainen pakollinen osuus, vaikkapa puoli kurssia tietotekniikan perusteita. Valitettavasti on myös niitä kouluja, joissa tietotekniikkaa ei opetettu lainkaan. Näissä (onneksi harvoissa) vedottiin yleensä siihen, että ei ole varaa hankkia uusia laitteita tai päivittää entisiä.

Tietotekniikan opetuksen nykytila

Uutta tuulta tietotekniikan opettamisen purjeisiin puhaltavat nyt (ja ovat puhaltaneet) myös Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiat, joiden hankkeissa on määritelty kaikelle kansalle opetetavat tieto- ja viestintätekniset taidot (ns. tietoyhteiskunnan kansalaistaidot). Vuonna 2004 päättyneen Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian 2000-2004, tavoitteena oli rakentaa Suomesta tieto- ja viestintäteknisissä asioissa eturivin kansakunta. Tätä jatkavan Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelman 2004–2006 tavoitteena oli

  • kehittää kansalaisten tietoyhteiskuntatietoja ja -taitoja
  • vahvistaa oppilaitosten mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti toiminnassaan
  • vakiinnuttaa tulokselliset ja taloudellisesti kestävät tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät toimintatavat koulutuksessa ja tutkimuksessa
  • edistää tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä sosiaalisissa innovaatioissa

Kolmas kansallinen tietoyhteiskuntastrategia vuosille 2007-2015 jatkaa Suomen nostamista TVT asioissa kansainväliseen 'keulajoukkoon'. Strategian teemana on Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi. Se määrittelee kansallisen vision, millainen tietoyhteiskunta Suomesta halutaan. Strategian toimenpide-esityksistä Lumous-ohjelma (Luova, monimuotoinen oppiminen Suomessa) sisältöinen kohdentuu koulutukseen ja opetukseen.

Tällä hetkellä kouluissa on tietotekniikan opetuksen osalta kohtalaisen hyvä tilanne. Tietotekniikka on yksi suosituimpia valinnaisaineita ja laitteita sekä osaamista löytyy. Useissa kouluissa ollaan 'siirtymässä' siihen, että 7-luokkalaisille järjestetään pakolllinen tietotekniikan kurssi. Näin oppilas tutustuisi koulun laitteistoon ja saisi perustaidot muiden oppiaineiden tunneille. Ongelmiakin kuitenkin on: mm. kirjava laitekanta, luokkien varaustilanne ja integroinnin puuttuminen.

Koivisto et al. [1] ovat OPEPRO-selvityksessään [1] listanneet tietotekniikkaa toisaalta oppimisen apuvälineenä ja toisaalta varsinaisena oppiaineena. Selvityksessä

  • listataan asioita, joissa tietotekniset taidot voivat olla apuna oppimisessa
  • muistutetaan, että "keskeistä on huomion säilyttäminen oppimisessa"
  • jäsennetään tietoteknisten apuvälineiden käyttömahdollisuuksia opetuksessa
  • muistutetaan, että " on oleellisempaa oppia käyttämään niitä (ohjelmia) ajattelun apuvälineenä, tiedon prosessoinnin ja yhteistoiminnan välineenä kuin oppia mahdollisimman monta teknistä niksiä"
  • listataan ammatillisia valmiuksia, joita tuleville tietotekniikan ammattilaisille kannattaisi opettaa jo mahdollisimman varhain

Em. "Opettajat oppimisympäristöjen rakentajina - tieto- ja viestintätekniikan näkökulma tulevaisuuteen" -selvitys on osa Opetushallituksen laajempaa "Opettaja vuonna 2010" -selvitystä [2].

Myös Matemaattisten aineiden opettajien liitto (MAOL ry) on osallistunut tietotekniikan opettamisen ja oppisisältöjen kehittämiseen. MAOL on laatinut ohjeistuksen: Mitä peruskoulun päättävän oppilaan tulisi tietää tietoteniikasta avuksi ja oppaaksi opettajille työnsuunnittelussa [3].

Kansainvälisen SITES 2006 -tutkimuksen mukaan Suomen osalta suurta merkitystä on koulujen rehtorien asenteella ja näkemyksillä - tietotekniikan opetuskäytön lisäämiseksi keskeistä on koulutason tekijöiden edistäminen. Suomessa laite- ja verkkokanta, joita oppilaiden käytössä on, on hyvä. Mutta koulujen välillä löytyy kuitenkin huomattavan suuria eroja tietotekniikan käyttömahdollisuuksissa. Suurilta osin tietotekniikan pedagogiset mahdollisuuden ovat vielä hyödyntämättä. [7]

Tietotekniikan opetuksen tulevaisuus

Opetushallistuksen kaavailujen mukaan [4] tulevaisuudessa tietotekniikan opetus lisääntyy perusopetuksen alaluokilta (ala-asteella) alkaen. Tämä tarkoittaisi sitä, että luokanopettajien tulisi nykyistä enemmän erikoistua tietotekniikkaan tai kuntien tulisi palkata tietotekniikan opettajia myös perusopetuksen alaluokille. Miten tämä käytännössä ratkaistaan jää nähtäväksi. Eräs mahdollinen ratkaisu olisi sallia ns. POM-opinnot (peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot) sivuaineena tietotekniikan aineenopettajille.

Tärkeää on kuitenkin muistaa, että taitoja ei saavuteta, elleivät oppilaat saa tarpeeksi tietokoneaikaa (ja etenkin ohjatusti). Näin ollen jo hyvää laite- ja ohjelmistokantaa täytyy ylläpitää ja kasvattaa -> TVT-stretegioiden ajantasalla pitäminen. Hyvällä ja laadukkaalla opetuksella päästään (lähemmäs) tavoitetilaan: Tietotekniikan perustaidot = kaikkien kansalaisten hallitsemat perustaidot (siis tietoyhteiskunnan kansalaisen perustaidot). :=)


Lähteet

[1] Koivisto, J., Huovinen L. & Vainio L.: Opettajat oppimisympäristöjen rakentajina - tieto- ja viestintätekniikan näkökulma tulevaisuuteen. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 5., Opetushallitus, 1999.

[2] Olli Luukkainen (toim.). Opettaja vuonna 2010. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 15. (Loppuraportti), Opetushallitus, 2000.

[3] MAOL ry: Mitä peruskoulun päättävän oppilaan tulisi tietää tietotekniikasta. MAOLin ohjeitus.

[4] Iiivonen, P. (2005) Perusopetuksen tietotekniikan taito- ja osaamistavoitteet. Opetushallitus. Esitys ITK-päivillä Hämeenlinnassa huhtikuussa 2005.

[5] Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia.Opetushallitus.

[6] Opettajankoulutus 2020.Opetusministeriö.

[7] Kansainvälisen SITES 2006 -tutkimuksen tuloksia.Koulutuksen tutkimuslaitos.

[8] Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004