Opetuksen laatu

tekijä: Leena Riitta Kaarina Hiltunen Viimeisin muutos perjantai 18. kesäkuuta 2010, 12.26

Opetuksen laatua voidaan määrittää monista eri näkökulmista, ja ne liittyvät toisiinsa opetukselle asetetun perustehtävän kautta.

  • Laatua arvioitaessa painopiste on opetuksen järjestämisen prosesseissa ja niiden kehittämisessä.

Laatukäsite muotoutuu jatkuvasti ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa heijastaen yhteiskunnan tilaa.

  • Toiminnan tuloksia arvioidaan suhteutettuna koulutuksen päämääriin ja tehtäviin.

Esimerkiksi perusopetuksen laadussa korostuvat opetusprosessit, oppilaskeskeisyys sekä koulun uudistumiskyky.

Opetuksen laatuun ja oppilaiden perusopetuksessa syntyviin pysyviin oppimiskokemuksiin vaikuttaa merkittävästi se,

  • ovatko oppilaat pitäneet oppimista mielekkäänä ja
  • kuinka sitoutuneita he ovat opiskeluun

Konstruktiivisuus ja kumulatiivisuus, itseohjautuva aktiivisuus, päämääräsuuntautuneisuus ja tavoitteellisuus, tehtävien ja ongelmien autenttisuus sekä yhteistoiminnallisuus edistävät näitä oppimisympäristön piirteitä.

Opetuksen laatua voidaan tarkastella myös laajemmin peruste-, toimija- ja prosessinäkökulmien kautta.

  • Perustenäkökulmalla tarkoitetaan sitä, millaiseen tietoon laatukriteeri tai toiminta perustuu. Se voi olla tieteellistä tietoa tai kokemusperäistä tietoa eli hyviä käytäntöjä tai esimerkiksi monijäsenisen toimielimen määrittelemä yhteinen tahtotila.
  • Toimijanäkökulmassa perusopetuksen laatua analysoidaan eri toimijoiden ja heidän tehtäviensä kautta. Perusopetuksessa eri toimijoita ovat valtio, opetuksen järjestäjä, koulu, huoltaja, rehtori, opettaja ja oppilas.
  • Prosessinäkökulmassa tarkastellaan johtamisen ja toiminnan jatkuvan kehittämisen perusprosesseja: suunnittelua, toteutusta, arviointia ja toiminnan edelleen kehittämistä.

Kun kehitetään opetuksen laatua, on oleellista kehittää myös oppilaitoksen
toimintakulttuuria, vahvistaa uudistumiskykyä sekä tukea oppilaan kehitystä ja oppimista edistäviä toimia.

Kirjallisuutta